NEUVOLAIKÄISTEN DIGITAALINEN PELAAMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄ OHJAUS OSANA LASTENNEUVOLAN MEDIAKASVATUSTA
Taljavirta, Sirpa (2017)
Taljavirta, Sirpa
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702102285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702102285
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää neuvolaikäisten digitaalista pelaamista ja siihen liittyvää ohjausta osana lastenneuvolan mediakasvatusta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa lastenneuvolassa toteutettavan mediakasvatuksen kehittämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysviraston Nortamon Perhekeskuksen lastenneuvoloissa asioivilta vanhemmilta (N=91). Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja vastausprosentiksi muodostui 57 % (n=52). Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosentteina. Tuloksia havainnollistettiin lisäksi kuvioiden ja taulukoiden avulla.
Tulosten mukaan neuvolaikäiset lapset aloittavat pelaamisen yksivuotiaana. Pojat pe-laavat tyttöjä enemmän ja pelaamiseen käytettävä aika on kohtuullista ja suositusten mukaista. Kaikki ikäluokat huomioiden tietotekniset taidot ja silmän ja käden koordinaatio olivat kehittyneet vanhempien mukaan digitaalisia pelejä pelaamalla eniten. Nukkumaanmeno on viivästynyt ja syöminen unohtunut joskus pelaamisen takia. Usein ilmeneviä negatiivisia vaikutuksia lapsen arkeen ei ilmennyt. Suurin osa vanhemmista ei ollut ottanut neuvolakäynnillä puheeksi digitaalista pelaamista koskevia mediakasvatuksellisia asioita. Lapsen digitaalisen pelaamisen yksilöllisten tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden huomioiminen mediakasvatuksessa sekä terveydenhoitajien ohjaus siitä, mistä saa tietoa digitaalisesta pelaamisesta ja mediakasvatuksesta olivat enemmistön mukaan jääneet toteutumatta. Vanhempien mielestä digitaalisen pelaamisen negatiivisista vaikutuksista kertominen oli toteutunut positiivisia vaikutuksia paremmin.
Kehittämisehdotuksena on, että terveydenhoitajat huomioisivat lastenneuvolassa digitaalisen pelaamisen tärkeänä osana mediakasvatusta ja tunnistaisivat erityisesti ne perheet, jotka tarvitsevat tukea lasten digitaalista pelaamista koskevaan kasvatukseen. Jatkossa voitaisiin tutkia onko lastenneuvolan mediakasvatusta kehitetty ja millaista tukea vanhemmat ovat saaneet neuvolassa lasten digitaalista pelaamista koskeviin haasteisiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysviraston Nortamon Perhekeskuksen lastenneuvoloissa asioivilta vanhemmilta (N=91). Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja vastausprosentiksi muodostui 57 % (n=52). Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosentteina. Tuloksia havainnollistettiin lisäksi kuvioiden ja taulukoiden avulla.
Tulosten mukaan neuvolaikäiset lapset aloittavat pelaamisen yksivuotiaana. Pojat pe-laavat tyttöjä enemmän ja pelaamiseen käytettävä aika on kohtuullista ja suositusten mukaista. Kaikki ikäluokat huomioiden tietotekniset taidot ja silmän ja käden koordinaatio olivat kehittyneet vanhempien mukaan digitaalisia pelejä pelaamalla eniten. Nukkumaanmeno on viivästynyt ja syöminen unohtunut joskus pelaamisen takia. Usein ilmeneviä negatiivisia vaikutuksia lapsen arkeen ei ilmennyt. Suurin osa vanhemmista ei ollut ottanut neuvolakäynnillä puheeksi digitaalista pelaamista koskevia mediakasvatuksellisia asioita. Lapsen digitaalisen pelaamisen yksilöllisten tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden huomioiminen mediakasvatuksessa sekä terveydenhoitajien ohjaus siitä, mistä saa tietoa digitaalisesta pelaamisesta ja mediakasvatuksesta olivat enemmistön mukaan jääneet toteutumatta. Vanhempien mielestä digitaalisen pelaamisen negatiivisista vaikutuksista kertominen oli toteutunut positiivisia vaikutuksia paremmin.
Kehittämisehdotuksena on, että terveydenhoitajat huomioisivat lastenneuvolassa digitaalisen pelaamisen tärkeänä osana mediakasvatusta ja tunnistaisivat erityisesti ne perheet, jotka tarvitsevat tukea lasten digitaalista pelaamista koskevaan kasvatukseen. Jatkossa voitaisiin tutkia onko lastenneuvolan mediakasvatusta kehitetty ja millaista tukea vanhemmat ovat saaneet neuvolassa lasten digitaalista pelaamista koskeviin haasteisiin.