Oppilasnäkökulmia välituntiliikunnan vaikutuksista : Kirkkonummen Liikkuva koulu-hanke
Röntynen, Sanna (2017)
Röntynen, Sanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702072128
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702072128
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutki Kirkkonummen Liikkuva koulu-hankkeen välituntiliikuntatoimintaa eli Välkkäri-toimintaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada oppilasnäkökulmaa siitä, millaisia vaikutuksia välituntiliikunnalla on oppilaisiin ja koulunkäyntiin fyysisen aktiivisuuden lisäksi. Tarkoituksena oli saada tietoa välituntiliikuntatoiminnan vaikutuksista koulun ilmapiiriin, luokkahenkeen ja oppilaiden omiin, subjektiivisiin kokemuksiin. Pyrkimyksenä oli selvittää myös, voiko välituntiliikunnan avulla jopa ehkäistä tai vähentää koulukiusaamista. Opinnäytetyö pyrki vastaamaan seuraaviin tutkimusongelmiin: Millaisia vaikutuksia oppilaat kokevat Välkkäri-toiminnalla fyysisen aktiivisuuden lisäksi olevan? Voiko Välkkäri-toiminnalla oppilaiden mielestä ehkäistä koulukiusaamista? Millaisia kehittämistoiveita oppilailla on Välkkäri-toimintaa kohtaan? Työn toimeksiantajana olivat Kirkkonummen kunnan liikuntapalvelut ja Kirkkonummen Liikkuva koulu-hanke. Työelämän yhteyshenkilönä oli Kirkkonummen vapaa-aikapalveluiden suunnittelija Päivi Sorvari.
Lasten ja nuorten liikkumattomuus, lisääntynyt ruutuaika ja niin henkinen kuin fyysinenkin pahoinvointi puhututtavat ihmisiä nykypäivänä paljon. Tämä opinnäytetyö perustui Liikkuva koulu-hankkeeseen, jonka myötä keskustelu lasten ja nuorten koulupäivän aikaisesta liikunnasta on lisääntynyt entisestään. Yksi hankkeen osa-alue on välituntiliikuntatoiminta, jota on tutkittu jonkin verran aiemminkin ja jonka myönteisistä vaikutuksista löytyy aiempaa tutkimustietoa. Toiminnalla on havaittu olevan fyysisten hyötyjen ja aktiivisuuden kasvun lisäksi myös muita, oppilaiden psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä koulun sosiaaliseen pääomaan ja ilmapiiriin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Menetelmäksi opinnäytetyön toteutattamiseen valittiin laadullisen tutkimuksen menetelmät. Aineiston keruu toteutettiin viidellä Kirkkonummen alakoululla teemahaastatteluiden ja ei-osallistuvien havainnointien avulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, etsien aineistosta yhteneväisiä teemoja.
Tutkielman tuloksista nousi esiin monia positiivisia vaikutuksia välituntiliikunnalle, joskin vaikutusten konkreettinen näkyminen koulussa tuntui olevan vielä melko vähäistä. Eniten oppilaat raportoivat positiivisia vaikutuksia yhteiseen tekemiseen välitunneilla ja uusien oppilaiden sopeutumisen kannalta, vaikutukset koululuokkien sisällä tai koulukiusaamisen kannalta olivat vielä paljolti teorian tasolla. Huomiota tulisi kiinnittää myös passiivisten oppilaiden ja yläkoulun puolen aktivoimiseen toimintaan. Vastauksista oli myös huomattavissa toiminnan vakiintumattomuus osalla tutkittavista kouluista ja näin ollen toiminnasta saadut vaikutukset eivät olleet niin selkeitä kuin ne hyvin vakinaistetussa toiminnassa voisivat olla. Kaiken kaikkiaan tulokset kuitenkin tukivat aiempaa tutkimustietoa melko hyvin. Tärkeimpinä johtopäätöksinä tutkielmalle voisikin pitää sitä, että välituntiliikunnalla on toimiessaan kiistattomia positiivisia vaikutuksia oppilaiden hyvinvointiin monella osa-alueella ja olisikin tärkeää kiinnittää huomiota toiminnan jalkauttamiseksi osaksi kaikkia Suomen peruskouluja. Myös koulun ja opettajien resurssien puute nousi esiin yhtenä teemana tutkielman aikana, joten olisikin tärkeää huomioida tarve koko yhteiskunnan muutokselle koulumaailman liikunnallistamisen mahdollistamiseksi.
Lasten ja nuorten liikkumattomuus, lisääntynyt ruutuaika ja niin henkinen kuin fyysinenkin pahoinvointi puhututtavat ihmisiä nykypäivänä paljon. Tämä opinnäytetyö perustui Liikkuva koulu-hankkeeseen, jonka myötä keskustelu lasten ja nuorten koulupäivän aikaisesta liikunnasta on lisääntynyt entisestään. Yksi hankkeen osa-alue on välituntiliikuntatoiminta, jota on tutkittu jonkin verran aiemminkin ja jonka myönteisistä vaikutuksista löytyy aiempaa tutkimustietoa. Toiminnalla on havaittu olevan fyysisten hyötyjen ja aktiivisuuden kasvun lisäksi myös muita, oppilaiden psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä koulun sosiaaliseen pääomaan ja ilmapiiriin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Menetelmäksi opinnäytetyön toteutattamiseen valittiin laadullisen tutkimuksen menetelmät. Aineiston keruu toteutettiin viidellä Kirkkonummen alakoululla teemahaastatteluiden ja ei-osallistuvien havainnointien avulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, etsien aineistosta yhteneväisiä teemoja.
Tutkielman tuloksista nousi esiin monia positiivisia vaikutuksia välituntiliikunnalle, joskin vaikutusten konkreettinen näkyminen koulussa tuntui olevan vielä melko vähäistä. Eniten oppilaat raportoivat positiivisia vaikutuksia yhteiseen tekemiseen välitunneilla ja uusien oppilaiden sopeutumisen kannalta, vaikutukset koululuokkien sisällä tai koulukiusaamisen kannalta olivat vielä paljolti teorian tasolla. Huomiota tulisi kiinnittää myös passiivisten oppilaiden ja yläkoulun puolen aktivoimiseen toimintaan. Vastauksista oli myös huomattavissa toiminnan vakiintumattomuus osalla tutkittavista kouluista ja näin ollen toiminnasta saadut vaikutukset eivät olleet niin selkeitä kuin ne hyvin vakinaistetussa toiminnassa voisivat olla. Kaiken kaikkiaan tulokset kuitenkin tukivat aiempaa tutkimustietoa melko hyvin. Tärkeimpinä johtopäätöksinä tutkielmalle voisikin pitää sitä, että välituntiliikunnalla on toimiessaan kiistattomia positiivisia vaikutuksia oppilaiden hyvinvointiin monella osa-alueella ja olisikin tärkeää kiinnittää huomiota toiminnan jalkauttamiseksi osaksi kaikkia Suomen peruskouluja. Myös koulun ja opettajien resurssien puute nousi esiin yhtenä teemana tutkielman aikana, joten olisikin tärkeää huomioida tarve koko yhteiskunnan muutokselle koulumaailman liikunnallistamisen mahdollistamiseksi.