Analyysiesimerkkejä barokin ja romantiikan ajan koraaleista improvisaatiota varten
Piironen, Pekka (2017)
Piironen, Pekka
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702082202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702082202
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni kirjallinen osa liittyy 1.9.2015 Oulun tuomiokirkossa pitämääni opinnäytekonserttiin. Työn tavoite on ollut tutkia konserttiin sisältyneitä teoksia ja poimia niistä piirteitä urkuimprovisaatiota varten. Konsertin teoksista ovat kirjallisessa osassa aiheena Nicolaus Bruhnsin koraalifantasia Nun komm, der Heiden Heiland, Johann Sebastian Bachin urkukoraali An Wasserflüssen Babylon BWV 653b ja César Franckin Koraali no 2 h CFF 106.
Teoksien syntyhistoriaa ja siihen vaikuttaneita tekijöitä esitellään lähdekirjallisuuden perusteella. Lähdekirjallisuudesta ilmenee teosten mahdollisia esikuvia ja viittauksia aiempaan musiikin historiaan. Analyysini kattavat tämän esityksen mittasuhteissa cantus firmuksen käsittelyn sekä tärkeimmät teosten muotopiirteet. Analyysijaksojen yhteyteen olen sisällyttänyt kuvauksia lähdekirjallisuudessa esiintyvistä analysoinneista.
Nicolaus Bruhnsin teoksen yhteydessä tulee esille pohjoissaksalaisen koraalifantasian käsite tunnusmerkkeineen. Johann Sebastian Bachin urkukoraalin musiikin sisältämä symboliikka on analysoitu muiden teosten mahdollista symboliikkaa tarkemmin. César Franckin Koraalista no 2 löytyy barokin aikaisia sävellysmuotoja sijoitettuna romantiikan sävelkieleen sekä viittauksia Bachin urkuteoksiin.
Kullekin teokselle ominaisten piirteiden soveltamisesta improvisaatioon olen tehnyt muutamia ehdotuksia. Käsiteltävät teokset ovat vaativia jo sellaisenaan soitettavaksi, ja niitä jäljittelevä improvisointi kuuluu enemmänkin jatko-opintoihin. Tämän hetkisessä improvisaation opiskelun vaiheessa ne ovat materiaalia lähinnä kokeiluja ja tulevaisuutta varten.
Improvisaation ja säveltämisen kehittämiseen voi etsiä keinoja teosten syntyhistoriasta ja analyyseistä. Vaikutteita on varmastikin siirtynyt varhaisissa opettaja – oppilas -suhteissa. Teosten säveltäjät ovat kehittyneet ja ottaneet vaikutteita varsinkin aikuisella iällä muutoinkin. Edistymistä on seurannut improvisaation ja säveltämisen harjoittamisen lisäksi olemassa olevia teoksien soittamisesta sekä niiden opettamisesta että tutkimisesta.
Teoksien syntyhistoriaa ja siihen vaikuttaneita tekijöitä esitellään lähdekirjallisuuden perusteella. Lähdekirjallisuudesta ilmenee teosten mahdollisia esikuvia ja viittauksia aiempaan musiikin historiaan. Analyysini kattavat tämän esityksen mittasuhteissa cantus firmuksen käsittelyn sekä tärkeimmät teosten muotopiirteet. Analyysijaksojen yhteyteen olen sisällyttänyt kuvauksia lähdekirjallisuudessa esiintyvistä analysoinneista.
Nicolaus Bruhnsin teoksen yhteydessä tulee esille pohjoissaksalaisen koraalifantasian käsite tunnusmerkkeineen. Johann Sebastian Bachin urkukoraalin musiikin sisältämä symboliikka on analysoitu muiden teosten mahdollista symboliikkaa tarkemmin. César Franckin Koraalista no 2 löytyy barokin aikaisia sävellysmuotoja sijoitettuna romantiikan sävelkieleen sekä viittauksia Bachin urkuteoksiin.
Kullekin teokselle ominaisten piirteiden soveltamisesta improvisaatioon olen tehnyt muutamia ehdotuksia. Käsiteltävät teokset ovat vaativia jo sellaisenaan soitettavaksi, ja niitä jäljittelevä improvisointi kuuluu enemmänkin jatko-opintoihin. Tämän hetkisessä improvisaation opiskelun vaiheessa ne ovat materiaalia lähinnä kokeiluja ja tulevaisuutta varten.
Improvisaation ja säveltämisen kehittämiseen voi etsiä keinoja teosten syntyhistoriasta ja analyyseistä. Vaikutteita on varmastikin siirtynyt varhaisissa opettaja – oppilas -suhteissa. Teosten säveltäjät ovat kehittyneet ja ottaneet vaikutteita varsinkin aikuisella iällä muutoinkin. Edistymistä on seurannut improvisaation ja säveltämisen harjoittamisen lisäksi olemassa olevia teoksien soittamisesta sekä niiden opettamisesta että tutkimisesta.