"Laatua lasten lautasille" : -ruoan sisällön sekä ruokakasvatuksen merkitys päiväkodissa
Koljander, Tanja; Viita-aho, Katja (2016)
Koljander, Tanja
Viita-aho, Katja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417197
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tanja Koljander & Katja Viita-aho. “Laatua lasten lautasille” — ruoan sisällön sekä ruokakasvatuksen merkitys päiväkodissa. Pieksämäki, syksy 2016, 66 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tutkimukseen valittujen päiväkotien kasvatushenkilökunnan näkemyksiä terveellisestä ravinnosta, ruokakasvatuksen pedagogisesta merkityksestä sekä Sapere-menetelmän käytöstä. Työssä on tarkasteltu myös kahden valitun ruokalajin osalta päiväkodissa tarjottavan ruoan sisältöä, etenkin einesten ja lisäaineiden käyttöä sekä luomun ja lähiruoan osuutta käytetyistä elintarvikkeista. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla päiväkodin työntekijöitä Mänttä-Vilppulassa ja Konnevedellä.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin erillisinä yksilöhaastatteluina. Haastattelut litteroitiin ja litteroitu aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysia.
Työn keskeisinä tuloksina ilmeni, että ruokakasvatuksen pedagogista merkitystä pidettiin todella tärkeänä. Lapset oppivat muun muassa hyviä ruokailutapoja, maistelemaan uusia makuja sekä arvostamaan terveellistä ja monipuolista ruokaa. Sapere-menetelmää noudatettiin kummassakin päiväkodissa vaihtelevasti. Haastatteluiden perusteella Sapere-menetelmää pidettiin kuitenkin yleisesti ottaen hyvänä.
Terveelliseksi ravinnoksi haastatteluissa kuvattiin virallisten suositusten mukainen monipuolinen ja värikäs perusruoka. Molemmissa tutkimukseen osallistuneissa päiväkodeissa sokerin ja suolan liiallinen käyttö ymmärrettiin jo epäterveelliseksi. Vain pieni osa haastatelluista mainitsi, että terveellinen ruoka on mahdollisimman aitoa, puhdasta ja lähellä tuotettua.
Ruoan sisällön tarkastelussa kävi ilmi, että einesten käyttö on kummassakin päiväkodissa hyvin vähäistä, vaikka tutkimukseen valitussa Mänttä-Vilppulan päiväkodissa vertailu ruoassa käytettiin valmis lihapyöryköitä sekä kuumennettavaa perunasosetta. Einesruokien sekä lisäaineiden käyttöön on alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Lähiruokaa käytetään mahdollisuuksien mukaan runsaasti. Luomutuotteet eivät juurikaan ole käytössä niiden saatavuuden ja hinnan vuoksi.
Avainsanat: Leikki-ikäiset, ruokakasvatus, Sapere-menetelmä, varhaiskasvatus, pedagogiikka.
Tanja Koljander & Katja Viita-aho. “Laatua lasten lautasille” — ruoan sisällön sekä ruokakasvatuksen merkitys päiväkodissa. Pieksämäki, syksy 2016, 66 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tutkimukseen valittujen päiväkotien kasvatushenkilökunnan näkemyksiä terveellisestä ravinnosta, ruokakasvatuksen pedagogisesta merkityksestä sekä Sapere-menetelmän käytöstä. Työssä on tarkasteltu myös kahden valitun ruokalajin osalta päiväkodissa tarjottavan ruoan sisältöä, etenkin einesten ja lisäaineiden käyttöä sekä luomun ja lähiruoan osuutta käytetyistä elintarvikkeista. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla päiväkodin työntekijöitä Mänttä-Vilppulassa ja Konnevedellä.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin erillisinä yksilöhaastatteluina. Haastattelut litteroitiin ja litteroitu aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysia.
Työn keskeisinä tuloksina ilmeni, että ruokakasvatuksen pedagogista merkitystä pidettiin todella tärkeänä. Lapset oppivat muun muassa hyviä ruokailutapoja, maistelemaan uusia makuja sekä arvostamaan terveellistä ja monipuolista ruokaa. Sapere-menetelmää noudatettiin kummassakin päiväkodissa vaihtelevasti. Haastatteluiden perusteella Sapere-menetelmää pidettiin kuitenkin yleisesti ottaen hyvänä.
Terveelliseksi ravinnoksi haastatteluissa kuvattiin virallisten suositusten mukainen monipuolinen ja värikäs perusruoka. Molemmissa tutkimukseen osallistuneissa päiväkodeissa sokerin ja suolan liiallinen käyttö ymmärrettiin jo epäterveelliseksi. Vain pieni osa haastatelluista mainitsi, että terveellinen ruoka on mahdollisimman aitoa, puhdasta ja lähellä tuotettua.
Ruoan sisällön tarkastelussa kävi ilmi, että einesten käyttö on kummassakin päiväkodissa hyvin vähäistä, vaikka tutkimukseen valitussa Mänttä-Vilppulan päiväkodissa vertailu ruoassa käytettiin valmis lihapyöryköitä sekä kuumennettavaa perunasosetta. Einesruokien sekä lisäaineiden käyttöön on alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Lähiruokaa käytetään mahdollisuuksien mukaan runsaasti. Luomutuotteet eivät juurikaan ole käytössä niiden saatavuuden ja hinnan vuoksi.
Avainsanat: Leikki-ikäiset, ruokakasvatus, Sapere-menetelmä, varhaiskasvatus, pedagogiikka.