Imetysohjauksen toteutuminen Oulun alueella
Oinonen, Jenna; Puolitaival, Eerika (2017)
Oinonen, Jenna
Puolitaival, Eerika
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701301791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701301791
Tiivistelmä
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun kaupungin neuvolat ovat yhtenäistämässä imetysohjauskäytäntöjään, koska työntekijöiden kokemuksien mukaan ohjauksen ja neuvonnan sisällöt vaihtelevat sairaalan ja neuvoloiden välillä. Tavoitteena on kiinnittää huomiota imetysohjauksen toteutumiseen koko palveluketjussa, jotta voidaan vähentää päällekkäistä ohjausta ja varmistaa kattava, näyttöön perustuva imetysohjaus kaikille raskaana oleville, synnyttäneille ja imettäville äideille. Toimintamallissa on kohteena terve vastasyntynyt.
Opinnäytetyömme kuvaa imetysohjauksen toteutumista Oulun alueella äitien näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää minkälaista imetysohjausta ja tukea Oulun alueen äidit ovat saaneet raskausaikana ja synnytyksen jälkeen neuvolassa sekä synnytyssairaalassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Oulun seudun äitien imetysohjauksen ja tuen tarvetta imetysohjaukseen liittyvissä asioissa. Tehtävänä oli kartoittaa kehittämisalueet Oulun alueen imetysohjauksessa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jota täydensimme laadullisilla kysymyksillä. Kyselylomake luotiin Webropol-ohjelmalla, mutta toteutettiin paperisena versiona. Vastaajia tutkimuksessa oli 35. Toteutimme tutkimuksen kahdessa eri Oulun kaupungin neuvolassa, tarkoituksena oli saada tutkimukseen erilaisista taustoista tulevia äitejä. Tutkimuksen kohteena olivat äidit, joiden lapset olivat tutkimushetkellä 6-8 kuukauden ikäisiä.
Tutkimuksemme mukaan neuvolassa raskausaikana saatu imetysohjaus oli vastaajien mielestä suppeaa tai sitä ei ollut lainkaan. Keskeisimmäksi kehittämisideaksi nousi imetyksen systemaattinen puheeksi ottaminen, sekä ongelmatilanteista keskusteleminen jo raskausaikana. Suurin osa vastaajista sai imetysohjausta synnytyssairaalassa. Kokemukset olivat myönteisiä, ohjaus vastasi tarpeita ja oli konkreettista sekä kannustavaa. Synnytyksen jälkeen neuvolassa imetysohjausta sai reilu puolet äideistä, mutta imetysohjaus jäi vastaajien mukaan pintapuoliseksi ja asiaa lähinnä sivuttiin. Keskeisenä asiana esille nousi kuitenkin äitien luottamus siihen, että vastauksia olisi varmasti saanut, jos niitä olisi itse kysynyt.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yhtenäistämällä ja selkeyttämällä imetysohjausta PPSHP ja Oulun kaupungin neuvoloiden välillä sekä arvioitaessa imetysohjauksen tämänhetkistä tilannetta. Tutkimusta voidaan käyttää hyödyksi myös henkilöstön kouluttamisen ja perehdyttämisen tukena. Jatkotutkimuksena olisi otollista selvittää täysimettäjien määrää Oulun alueella ja mahdollista imetysohjauksen vaikutusta siihen.
Opinnäytetyömme kuvaa imetysohjauksen toteutumista Oulun alueella äitien näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää minkälaista imetysohjausta ja tukea Oulun alueen äidit ovat saaneet raskausaikana ja synnytyksen jälkeen neuvolassa sekä synnytyssairaalassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Oulun seudun äitien imetysohjauksen ja tuen tarvetta imetysohjaukseen liittyvissä asioissa. Tehtävänä oli kartoittaa kehittämisalueet Oulun alueen imetysohjauksessa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jota täydensimme laadullisilla kysymyksillä. Kyselylomake luotiin Webropol-ohjelmalla, mutta toteutettiin paperisena versiona. Vastaajia tutkimuksessa oli 35. Toteutimme tutkimuksen kahdessa eri Oulun kaupungin neuvolassa, tarkoituksena oli saada tutkimukseen erilaisista taustoista tulevia äitejä. Tutkimuksen kohteena olivat äidit, joiden lapset olivat tutkimushetkellä 6-8 kuukauden ikäisiä.
Tutkimuksemme mukaan neuvolassa raskausaikana saatu imetysohjaus oli vastaajien mielestä suppeaa tai sitä ei ollut lainkaan. Keskeisimmäksi kehittämisideaksi nousi imetyksen systemaattinen puheeksi ottaminen, sekä ongelmatilanteista keskusteleminen jo raskausaikana. Suurin osa vastaajista sai imetysohjausta synnytyssairaalassa. Kokemukset olivat myönteisiä, ohjaus vastasi tarpeita ja oli konkreettista sekä kannustavaa. Synnytyksen jälkeen neuvolassa imetysohjausta sai reilu puolet äideistä, mutta imetysohjaus jäi vastaajien mukaan pintapuoliseksi ja asiaa lähinnä sivuttiin. Keskeisenä asiana esille nousi kuitenkin äitien luottamus siihen, että vastauksia olisi varmasti saanut, jos niitä olisi itse kysynyt.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yhtenäistämällä ja selkeyttämällä imetysohjausta PPSHP ja Oulun kaupungin neuvoloiden välillä sekä arvioitaessa imetysohjauksen tämänhetkistä tilannetta. Tutkimusta voidaan käyttää hyödyksi myös henkilöstön kouluttamisen ja perehdyttämisen tukena. Jatkotutkimuksena olisi otollista selvittää täysimettäjien määrää Oulun alueella ja mahdollista imetysohjauksen vaikutusta siihen.