Peace Operations – Supporting Efficiency by Organization
Kallio, Kalle (2017)
Lataukset:
Kallio, Kalle
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701231582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701231582
Tiivistelmä
Rauhanturvaoperaatioiden tehokkuudessa koetaan olevan runsaasti parantamisen varaa. Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena on ryhmien välisen yhteistyön tehostaminen. Tässä opinnäytetyössä yhteistyötä on lähestytty yleisluontoisen operaation organisaatiorakenteen kannalta. Tarkastelu keskittyy tunnistamaan rauhanturvaoperaatioiden keskeiset piirteet, niiden onnistumis- ja epäonnistumistekijät, yleisluontoiset sidosryhmät ja niiden vaikutuskyvyn operaation lopputulokseen. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen IECEU (Improving the Effectiveness of the capabilities in EU conflict prevention) -projektin kanssa ja työn tavoitteet ovat osaltaan määräytyneet niiden pohjalta.
Työn tavoitteena on ollut selvittää organisatoriset mahdollisuudet tukea yleisluontoisen rauhanturvaoperaation sidosryhmien välistä yhteistyötä ja tuottaa näiden tekijöiden avulla yleinen malli organisaatiosta. Opinnäytetyö toteutettiin survey-tutkimuksena. Työssä selvitettiin miten rauhanturvaoperaatiot ovat kehittyneet, mitkä ovat onnistumisen edellytyksiä operaatioissa, mitkä organisaatioteorioiden teemat soveltuvat operaatioihin, mitä sidosryhmiä operaatioissa on ja miten ne kykenevät vaikuttamaan operaatioon.
Tiedonhankinnan keskeisiä menetelmiä ovat olleet teoriaan tutustuminen lähdeaineiston avulla ja kyselyn sekä haastattelujen tekeminen. Teoriaosuuksissa on käytetty pääosiltaan vertaisarvioituja artikkeleita. Kyselyihin valikoitui vastaajiksi laajasti aihepiiriä ymmärtäviä henkilöitä, joilla oli kokemusta sidosryhmien välisestä yhteistyöstä useista rauhanturvaoperaatioista. Haastatteluilla hankittiin vaihtoehtoisia mielipiteitä esitetyille johtopäätöksille.
Kerätty aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysissä on käytetty sekä datan teemoittelua ja yhdistämistä että sisällön erittelyä. Osassa kyselyä on käytetty määrällisiä menetelmiä muodostamaan kuvaus tilanteesta.
Kehittämisehdotuksena on esitetty rauhanturvaoperaatioiden organisaatioiden rakentamista ympäristön ja tilanteen huomioiviksi, evoluutioon perustuviksi, joustaviksi kokonaisuuksiksi. Organisaation rakenteen tulee perustua tarpeeseen. Keskeiset sidosryhmät tulee osallistaa mahdollisimman monella tasolla operaation toimintaan. Tällä tuetaan strategisten tavoitteiden ymmärrystä läpi koko organisaation. Ruohonjuuritasolla organisaation tulee olla vapaaehtoisuuden ja itseorganisoinnin varaan rakentuvia verkostoja ja yhteisöjä. Tiedonkulun parantaminen tunnistettiin yhdeksi yhteistyöhalua lisääväksi tekijäksi. Yhtenä jatkotutkimustarpeena esitetään tiedonkulun viitekehyksen analyysiä ja tietojärjestelmän konseptointia.
Tuotettua organisaatiomallia ei ole testattu käytännössä, eikä se sellaisenaan sovellu käytäntöön. Sen sisältämiä ideoita voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutuksessa ja operaa-tioiden suunnittelussa. Mallin ideoiden luotettavuutta on parannettu antamalla kaikille kyselyyn vastanneille ja haastatelluille mahdollisuus kommentoida ideoita.
Työn tavoitteena on ollut selvittää organisatoriset mahdollisuudet tukea yleisluontoisen rauhanturvaoperaation sidosryhmien välistä yhteistyötä ja tuottaa näiden tekijöiden avulla yleinen malli organisaatiosta. Opinnäytetyö toteutettiin survey-tutkimuksena. Työssä selvitettiin miten rauhanturvaoperaatiot ovat kehittyneet, mitkä ovat onnistumisen edellytyksiä operaatioissa, mitkä organisaatioteorioiden teemat soveltuvat operaatioihin, mitä sidosryhmiä operaatioissa on ja miten ne kykenevät vaikuttamaan operaatioon.
Tiedonhankinnan keskeisiä menetelmiä ovat olleet teoriaan tutustuminen lähdeaineiston avulla ja kyselyn sekä haastattelujen tekeminen. Teoriaosuuksissa on käytetty pääosiltaan vertaisarvioituja artikkeleita. Kyselyihin valikoitui vastaajiksi laajasti aihepiiriä ymmärtäviä henkilöitä, joilla oli kokemusta sidosryhmien välisestä yhteistyöstä useista rauhanturvaoperaatioista. Haastatteluilla hankittiin vaihtoehtoisia mielipiteitä esitetyille johtopäätöksille.
Kerätty aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysissä on käytetty sekä datan teemoittelua ja yhdistämistä että sisällön erittelyä. Osassa kyselyä on käytetty määrällisiä menetelmiä muodostamaan kuvaus tilanteesta.
Kehittämisehdotuksena on esitetty rauhanturvaoperaatioiden organisaatioiden rakentamista ympäristön ja tilanteen huomioiviksi, evoluutioon perustuviksi, joustaviksi kokonaisuuksiksi. Organisaation rakenteen tulee perustua tarpeeseen. Keskeiset sidosryhmät tulee osallistaa mahdollisimman monella tasolla operaation toimintaan. Tällä tuetaan strategisten tavoitteiden ymmärrystä läpi koko organisaation. Ruohonjuuritasolla organisaation tulee olla vapaaehtoisuuden ja itseorganisoinnin varaan rakentuvia verkostoja ja yhteisöjä. Tiedonkulun parantaminen tunnistettiin yhdeksi yhteistyöhalua lisääväksi tekijäksi. Yhtenä jatkotutkimustarpeena esitetään tiedonkulun viitekehyksen analyysiä ja tietojärjestelmän konseptointia.
Tuotettua organisaatiomallia ei ole testattu käytännössä, eikä se sellaisenaan sovellu käytäntöön. Sen sisältämiä ideoita voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutuksessa ja operaa-tioiden suunnittelussa. Mallin ideoiden luotettavuutta on parannettu antamalla kaikille kyselyyn vastanneille ja haastatelluille mahdollisuus kommentoida ideoita.