Tapahtuma osana työhyvinvoinnin edistämistä
Ojalammi, Sanni (2016)
Ojalammi, Sanni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701181472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701181472
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa työhyvinvointitapahtuma, jonka avulla voitiin parantaa yrityksen henkilöstön kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Työn toimeksiantajana toimi yritys, jota tässä raportissa kutsutaan nimellä IT Oy. Yrityksessä on 67 työntekijää, jotka työskentelevät erilaisten teknologiakehitysprojektien parissa. Yritys on osa yhdysvaltalaista IT-pörssiyhtiötä, joka tuottaa muun muassa tietokonegrafiikkaa, tekoälysovelluksia- ja ohjelmistoja. Ala on hyvin kilpailtu, joten yritysten on houkuteltava itselleen parhaat työntekijät menestyksen takaamiseksi. Tästä syystä IT Oy:n strategiassa työhyvinvointi on otettu vahvasti huomioon ja siihen käytetään huomattavasti resursseja. Yritykseen oli lyhyen ajan sisällä rekrytoitu useita uusia työntekijöitä, joten tapahtuman tavoitteena oli auttaa heitä integroitumaan tiimeihinsä ja erilaisten aktiviteettien ja yhteisen tekemisen kautta luoda yhteisöllisyyttä työyhteisöön.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvointia ja tapahtuman järjestämisestä käsit-televästä teoriapohjasta. IT Oy:n toimeksiantaman projektin keskeisimpiä käsitteitä ovat työhyvinvointi ja sen edistäminen sekä tapahtuman järjestäminen. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään työhyvinvoinnin fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia aspekteja sekä tapahtuman järjestämiseen liittyviä vaiheita. Viitekehys sisältää tietoa kirjallisista ja sähköisistä lähteistä, ja se loi pohjan työn etenemiselle.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena projektina. Teoriapohjan rakentamisen jälkeen perehdyttiin viime vuosien työhyvinvointitapahtumista kerättyyn aineistoon ja palautteisiin, joita käytettiin benchmarking-pohjana uutta tapahtumaa ideoidessa. Henkilöstöltä pyydettiin toiveita tapahtuman kulkua, aktiviteetteja ja ruokailua koskien. Kun henkilöstön tarpeista ja toiveista oli saatu selvä kuva, järjestettiin ideointikokous, jossa projektia koordinoiva tiimi suunnitteli tapahtuman kulkua ja etsi sopivia yrityksiä yhteistyökumppaneiksi.
Tapahtuma järjestettiin valitun yhteistyöyrityksen tiloissa. Se koostui kolmesta osasta: koko henkilöstön kokouksesta, aktiviteettiosuudesta ja illallisesta. Aktiviteetiksi valittiin liikunnallinen vaihtoehto, jonka avulla fyysistä työhyvinvointia voitiin edistää. Aktiviteetin avulla pyrittiin myös nostamaan henkilöstön tiimihenkeä, sillä se vaati paljon yhteistyötä. Kokouksen ja aktiviteetin jälkeen henkilöstö kokoontui yhdessä illalliselle, jonka jälkeen oli aikaa vapaaseen seurusteluun. Tapahtuman jälkeen henkilöstöltä kerättiin kirjallista palautetta sen onnistumisesta.
Projekti oli kokonaisuutena hyvin onnistunut, ja sen koettiin parantaneen työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Projektia koordinoinut tiimi toimi hyvin ja yhteistyö oli sujuvaa. Suurimpana onnistumisen mittarina käytettiin henkilöstöltä saatua palautetta, joka oli erittäin positiivista. Palaute arkistoitiin, jotta sitä voidaan käyttää hyödyksi tulevissa tapahtumissa. Joitain kehitysehdotuksia lähdettiin toteuttamaan välittömästi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvointia ja tapahtuman järjestämisestä käsit-televästä teoriapohjasta. IT Oy:n toimeksiantaman projektin keskeisimpiä käsitteitä ovat työhyvinvointi ja sen edistäminen sekä tapahtuman järjestäminen. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään työhyvinvoinnin fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia aspekteja sekä tapahtuman järjestämiseen liittyviä vaiheita. Viitekehys sisältää tietoa kirjallisista ja sähköisistä lähteistä, ja se loi pohjan työn etenemiselle.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena projektina. Teoriapohjan rakentamisen jälkeen perehdyttiin viime vuosien työhyvinvointitapahtumista kerättyyn aineistoon ja palautteisiin, joita käytettiin benchmarking-pohjana uutta tapahtumaa ideoidessa. Henkilöstöltä pyydettiin toiveita tapahtuman kulkua, aktiviteetteja ja ruokailua koskien. Kun henkilöstön tarpeista ja toiveista oli saatu selvä kuva, järjestettiin ideointikokous, jossa projektia koordinoiva tiimi suunnitteli tapahtuman kulkua ja etsi sopivia yrityksiä yhteistyökumppaneiksi.
Tapahtuma järjestettiin valitun yhteistyöyrityksen tiloissa. Se koostui kolmesta osasta: koko henkilöstön kokouksesta, aktiviteettiosuudesta ja illallisesta. Aktiviteetiksi valittiin liikunnallinen vaihtoehto, jonka avulla fyysistä työhyvinvointia voitiin edistää. Aktiviteetin avulla pyrittiin myös nostamaan henkilöstön tiimihenkeä, sillä se vaati paljon yhteistyötä. Kokouksen ja aktiviteetin jälkeen henkilöstö kokoontui yhdessä illalliselle, jonka jälkeen oli aikaa vapaaseen seurusteluun. Tapahtuman jälkeen henkilöstöltä kerättiin kirjallista palautetta sen onnistumisesta.
Projekti oli kokonaisuutena hyvin onnistunut, ja sen koettiin parantaneen työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Projektia koordinoinut tiimi toimi hyvin ja yhteistyö oli sujuvaa. Suurimpana onnistumisen mittarina käytettiin henkilöstöltä saatua palautetta, joka oli erittäin positiivista. Palaute arkistoitiin, jotta sitä voidaan käyttää hyödyksi tulevissa tapahtumissa. Joitain kehitysehdotuksia lähdettiin toteuttamaan välittömästi.