TOIMINNALLINEN PÄIHDEKASVATUSTUNTI VEROMÄEN KOULUN 6.-LUOKKALAISILLE
Partanen, Saana; Yasar, Netta (2017)
Partanen, Saana
Yasar, Netta
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701231573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701231573
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Partanen, Saana & Yasar, Netta. Toiminnallinen päihdekasvatus Veromäen koulun 6.luokkalaisille. Helsinki, kevät 2017, 49 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Vuoden 2015 nuorten terveystapatutkimuksen mukaan päihdekokeilut yleisty-vät nuoren ollessa 12–14-vuotias. Kouluissa päihteistä keskustellaan ympäris-tötiedon oppitunneilla, sekä kouluterveydenhoitajan tekemien terveystarkas-tusten yhteydessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli toiminnallisen päihdekasvatuksen toteuttami-nen kuudesluokkalaisille. Toiminnallisen päihdekasvatuksen tavoitteena oli lisätä nuorten päihdetietoutta, muokata heidän asenteitaan kielteisemmiksi päihteitä kohtaan ja saada nuoret miettimään, miten päihteidenkäyttö saattaa vaikuttaa omaan elämään.
Päihdekasvatustunnit toteutettiin Vantaan Veromäen koulussa syksyllä 2016 ja niihin osallistui 57 nuorta sekä yksi koulunkäyntiavustaja. Toiminnallinen päihdekasvatus toteutui siten, että ennen toiminnallista osuutta keskustelimme nuorten kanssa nuuskasta, tupakasta, alkoholista ja kannabiksesta. Osallis-timme nuoria eri teemoissa, jotka sisälsivät toiminnallisia tehtäviä. Tehtävillä pyrimme kartuttamaan nuorten päihdetietoutta ja vaikuttamaan päihteidenkäyt-töön liittyviin asenteisiin.
Teimme alkukartoituksena sähköisen lomakehaastattelun nuorille. Kysyimme, mitä nuoret jo päihteistä tietävät. Näin pystyimme mahdollisimman kattavasti kertomaan päihteistä, joista nuoret kokivat erityisesti tarvitsevansa tietoa.
Arviointimenetelmänä käytimme puolistrukturoitua kyselylomaketta, johon nuo-ret saivat kirjoittaa mielipiteensä päihdekasvatustunneista. Lopuksi nuoret ym-pyröivät hymiön, joka heidän mielestään kuvasi parhaiten tunnelmia tuntien toteutuksesta. Tämän lisäksi käytimme havainnointia yhtenä arviointimenetel-mänä.
Etsiessämme kohderyhmää, huomasimme että moni koulu olisi ollut kiinnos-tunut päihdekasvatustunneista. Valitsimme ensimmäisenä sähköpostiin vas-tanneen koulun kohderyhmäksi.
Arvioitaessa toimintaa nuorten sekä koulunkäyntiavustajan palautteista selvisi, ettei päihdekasvatusta ole kouluissa riittävästi. Nuoret kokivat päihdetietouden lisäämisen ajankohtaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Koulussa ilmenneiden päih-dekokeilujen vuoksi opettajat sekä rehtori katsoivat aiheen erittäin ajankoh-taiseksi ja tarpeelliseksi.
Partanen, Saana & Yasar, Netta. Toiminnallinen päihdekasvatus Veromäen koulun 6.luokkalaisille. Helsinki, kevät 2017, 49 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Vuoden 2015 nuorten terveystapatutkimuksen mukaan päihdekokeilut yleisty-vät nuoren ollessa 12–14-vuotias. Kouluissa päihteistä keskustellaan ympäris-tötiedon oppitunneilla, sekä kouluterveydenhoitajan tekemien terveystarkas-tusten yhteydessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli toiminnallisen päihdekasvatuksen toteuttami-nen kuudesluokkalaisille. Toiminnallisen päihdekasvatuksen tavoitteena oli lisätä nuorten päihdetietoutta, muokata heidän asenteitaan kielteisemmiksi päihteitä kohtaan ja saada nuoret miettimään, miten päihteidenkäyttö saattaa vaikuttaa omaan elämään.
Päihdekasvatustunnit toteutettiin Vantaan Veromäen koulussa syksyllä 2016 ja niihin osallistui 57 nuorta sekä yksi koulunkäyntiavustaja. Toiminnallinen päihdekasvatus toteutui siten, että ennen toiminnallista osuutta keskustelimme nuorten kanssa nuuskasta, tupakasta, alkoholista ja kannabiksesta. Osallis-timme nuoria eri teemoissa, jotka sisälsivät toiminnallisia tehtäviä. Tehtävillä pyrimme kartuttamaan nuorten päihdetietoutta ja vaikuttamaan päihteidenkäyt-töön liittyviin asenteisiin.
Teimme alkukartoituksena sähköisen lomakehaastattelun nuorille. Kysyimme, mitä nuoret jo päihteistä tietävät. Näin pystyimme mahdollisimman kattavasti kertomaan päihteistä, joista nuoret kokivat erityisesti tarvitsevansa tietoa.
Arviointimenetelmänä käytimme puolistrukturoitua kyselylomaketta, johon nuo-ret saivat kirjoittaa mielipiteensä päihdekasvatustunneista. Lopuksi nuoret ym-pyröivät hymiön, joka heidän mielestään kuvasi parhaiten tunnelmia tuntien toteutuksesta. Tämän lisäksi käytimme havainnointia yhtenä arviointimenetel-mänä.
Etsiessämme kohderyhmää, huomasimme että moni koulu olisi ollut kiinnos-tunut päihdekasvatustunneista. Valitsimme ensimmäisenä sähköpostiin vas-tanneen koulun kohderyhmäksi.
Arvioitaessa toimintaa nuorten sekä koulunkäyntiavustajan palautteista selvisi, ettei päihdekasvatusta ole kouluissa riittävästi. Nuoret kokivat päihdetietouden lisäämisen ajankohtaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Koulussa ilmenneiden päih-dekokeilujen vuoksi opettajat sekä rehtori katsoivat aiheen erittäin ajankoh-taiseksi ja tarpeelliseksi.