Terveydenhoitajan ja potilaiden kokemuksia palvelukoordinaattoritoiminnan pilotoinnista Kirkkonummen terveysasemalla
Pasternack, Julia; Malmberg, Liisa (2016)
Pasternack, Julia
Malmberg, Liisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701131359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701131359
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kerätä potilaiden ja palvelukoordinaattorin kokemuksia vuonna 2016 pilotoitavasta palvelukoordinaattoritoiminnasta Kirkkonummen terveysasemalla ja tuottaa näin kokemusperäistä tietoa toiminnasta. Tavoitteena oli, että keräämämme tietoa voidaan hyödyntää palvelukoordinaattoritoiminnan kehittämisessä. Palvelukoor-dinaattoritoiminta pyrkii vastaamaan terveyspalveluiden suurkäyttäjien tarpeisiin. Palvelukoordinaattorina toimiva terveydenhoitaja valitsi kevättalven 2016 aikana potilaat pilottitoimintaan ja pyysi heiltä suullisen suostumuksen yhteystietojen välittämiseen haastattelua varten. Aineistoa kerättiin haastattelemalla potilaita ennen palvelukoordinaattorin tapaamista (n= 2) ja sen jälkeen (n=1) sekä palvelukoordinaattoria (n=1) potilastapaamisten jälkeen. Ensimmäiset kaksi potilasta haastateltiin huhtikuussa 2016 ja yksi potilas sekä palvelukoordinaattori syys-lokakuussa 2016.
Hyödynsimme aineiston purkamisessa induktiivisen sisällönanalyysin menetelmiä. Pienestä haastateltavien määrästä johtuen emme pystyneet toteuttamaan sisällönanalyysiä siinä laajuudessa, kuin olimme suunnitelleet. Haastatteluissa saimme kartoitettua suppeasti potilaiden kokemuksia omahoidosta, kunnan terveyspalveluista sekä palvelukoordinaattoritoi-minnasta. Haastatteluissa ilmeni selkeitä kehittämisehdotuksia. Erityisesti päivystyspalveluiden taso oli esillä. Palvelukoordinaattoritoiminta lähti käyntiin suunniteltua pienemmällä mittakaavalla. Pilottivaiheessa toimi yksi palvelukoordinaattori, ja hänen vastaanotollaan kävi yhteensä kolme pilottipotilasta. Kehittämisehdotuksia nousi erityisesti palvelukoordi-naattorin haastattelusta. Näitä olivat toiminnan ja hoitopolkujen selkiyttäminen, asiakasvastaavakoulutuksen tarjoaminen ja useamman hoitajan toimiminen palvelukoordinaattorina, tiedottamisen ja yhteistyön lisääminen sekä potilasvalinnan kriteerien laajentaminen.
Opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan käyttää toiminnan kehittämiseen ja pilotoinnissa esiin nousseita ongelmia voidaan pohtia etukäteen muissa toiminnan käyttöönottoa suunnittelevissa kunnissa. Kun toimintamallin käyttöönotto yleistyy kunnissa, tulee sen vaikuttavuuden tutkiminen koko ajan tärkeämmäksi.
Hyödynsimme aineiston purkamisessa induktiivisen sisällönanalyysin menetelmiä. Pienestä haastateltavien määrästä johtuen emme pystyneet toteuttamaan sisällönanalyysiä siinä laajuudessa, kuin olimme suunnitelleet. Haastatteluissa saimme kartoitettua suppeasti potilaiden kokemuksia omahoidosta, kunnan terveyspalveluista sekä palvelukoordinaattoritoi-minnasta. Haastatteluissa ilmeni selkeitä kehittämisehdotuksia. Erityisesti päivystyspalveluiden taso oli esillä. Palvelukoordinaattoritoiminta lähti käyntiin suunniteltua pienemmällä mittakaavalla. Pilottivaiheessa toimi yksi palvelukoordinaattori, ja hänen vastaanotollaan kävi yhteensä kolme pilottipotilasta. Kehittämisehdotuksia nousi erityisesti palvelukoordi-naattorin haastattelusta. Näitä olivat toiminnan ja hoitopolkujen selkiyttäminen, asiakasvastaavakoulutuksen tarjoaminen ja useamman hoitajan toimiminen palvelukoordinaattorina, tiedottamisen ja yhteistyön lisääminen sekä potilasvalinnan kriteerien laajentaminen.
Opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan käyttää toiminnan kehittämiseen ja pilotoinnissa esiin nousseita ongelmia voidaan pohtia etukäteen muissa toiminnan käyttöönottoa suunnittelevissa kunnissa. Kun toimintamallin käyttöönotto yleistyy kunnissa, tulee sen vaikuttavuuden tutkiminen koko ajan tärkeämmäksi.