Emättimen dilataatiohoito puikkovenytyksellä : potilasohje ja hoidon seurantalomake nuorille naisille
Rajakallio, Saana; Järveläinen, Jenni (2016)
Rajakallio, Saana
Järveläinen, Jenni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701091175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701091175
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli emättimen dilataatiohoidon
ohjaaminen. Emättimen dilataatiohoito tarkoittaa emättimen laajentamista puikkovenytyshoidon avulla. Puikkovenytyshoito on tarkoitettu nuorille naisille, joilla on todettu synnynnäinen emättimen kehityshäiriö, jonka vuoksi heiltä puuttuu emätin. Kehityshäiriö liittyy useimmiten Mayer-Rokitansky-Küster-Hauserin-oireyhtymään (MRKH). Suomessa syntyy vuosittain noin 5–10 tyttöä, joilla on synnynnäinen emättimen kehityshäiriö. Kehityshäiriö huomataan yleisimmin nuoruusiässä, kun kuukautisten puuttumisen syitä aletaan tutkia viimeistään 16-vuotiaana. Puikkovenytyshoito aloitetaan yleensä muutaman vuoden sisällä diagnoosin toteamisesta, joten ohjattavat ovat vielä nuoruusiässä.
Puikkovenytyshoidon ohjauksen yhteydessä on huomioitava nuoren naisen seksuaalinen kehitys ja synnynnäisen emättimen kehityshäiriön vaikutus hänen seksuaalisuutensa. MRKH-oireyhtymän vuoksi voi olla haastavaa kokea itsensä täysivertaiseksi naiseksi. Puikkovenytyshoidon tavoitteena on mahdollistaa yhdynnät sekä vahvistaa nuoren naisen seksuaalista tyytyväisyyttä ja naiseuden tunnetta. Emättimen puuttumisen lisäksi MRKH-oireyhtymään liittyy kohdun puuttuminen, joten biologisten lasten saaminen ei ole mahdollista. Tietoisuus lapsettomuudesta vaikuttaa nuoren naisen seksuaaliseen kehitykseen ja siitä on keskusteltava ohjaustilanteissa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä yhteistyökumppanin tarpeesta. Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää kirjallinen potilasohje sekä hoidon seurantalomake Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) Naisten poliklinikan nuorille naispotilaille, joilla on synnynnäinen emättimen kehityshäiriö, ja joille emättimen puikkovenytyshoito on ajankohtainen. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista ja laadukasta ohjausmateriaalia KYS:n Naisten poliklinikalle. Potilasohjeen ja seurantalomakkeen tavoitteina oli antaa tietoa nuorille naisille emättimen dilataatiohoidosta puikkovenytyksellä ja siten osallistaa heitä omaan hoitoonsa. Potilasohjeen tekstin ja kuvien avulla nuori pystyy toteuttamaan puikkovenytystä omatoimisesti kotona. Potilasohjeen tavoitteena oli myös toimia apuvälineenä puikkovenytyshoidosta nuorille kerrottaessa. Seurantalomakkeeseen nuori nainen kirjaa emättimen pituuden kerran kuussa ja voi lisäksi kirjoittaa omia ajatuksia ja tuntemuksia hoitoon liittyen. Nuori nainen saa potilasohjeen ja seurantalomakkeen mukaansa poliklinikalta ja voi palata niihin toteuttaessaan emättimen puikkovenytyshoitoa kotona.
Kehittämistyön teoriaosuuden aineisto koottiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Kehittämistyön aineisto rajattiin vuoden 2000 jälkeen julkaistuihin tutkimuksiin ja julkaisuihin. MRKH-oireyhtymään ja puikkovenytyshoitoon liittyvä aineisto koostui pääasiassa kansainvälisistä tutkimuksista, koska synnynnäistä emättimen kehityshäiriötä on tutkittu Suomessa vain vähän. Seksuaalisuutta ja potilasohjausta käsitteleviä aineistoja on rajattu kriittisemmin, koska aineistoa oli saatavilla huomattavasti enemmän suomen kielellä.
Jatkotutkimuksena aiheesta voisi tehdä kyselytutkimuksen nuorille naisille, mikä keskittyisi nuorten naisten tunteisiin ja ajatuksiin synnynnäisestä emättimen kehityshäiriöstä ja puikkovenytyshoidosta sekä niiden vaikutuksesta heidän seksuaalisuuteensa. Sarjakuvamainen ohje puikkovenytyshoidon toteuttamisesta tai video venytyspuikkojen hoidosta ja käytöstä voisivat toimia nuorten kohdalla hyvin.
ohjaaminen. Emättimen dilataatiohoito tarkoittaa emättimen laajentamista puikkovenytyshoidon avulla. Puikkovenytyshoito on tarkoitettu nuorille naisille, joilla on todettu synnynnäinen emättimen kehityshäiriö, jonka vuoksi heiltä puuttuu emätin. Kehityshäiriö liittyy useimmiten Mayer-Rokitansky-Küster-Hauserin-oireyhtymään (MRKH). Suomessa syntyy vuosittain noin 5–10 tyttöä, joilla on synnynnäinen emättimen kehityshäiriö. Kehityshäiriö huomataan yleisimmin nuoruusiässä, kun kuukautisten puuttumisen syitä aletaan tutkia viimeistään 16-vuotiaana. Puikkovenytyshoito aloitetaan yleensä muutaman vuoden sisällä diagnoosin toteamisesta, joten ohjattavat ovat vielä nuoruusiässä.
Puikkovenytyshoidon ohjauksen yhteydessä on huomioitava nuoren naisen seksuaalinen kehitys ja synnynnäisen emättimen kehityshäiriön vaikutus hänen seksuaalisuutensa. MRKH-oireyhtymän vuoksi voi olla haastavaa kokea itsensä täysivertaiseksi naiseksi. Puikkovenytyshoidon tavoitteena on mahdollistaa yhdynnät sekä vahvistaa nuoren naisen seksuaalista tyytyväisyyttä ja naiseuden tunnetta. Emättimen puuttumisen lisäksi MRKH-oireyhtymään liittyy kohdun puuttuminen, joten biologisten lasten saaminen ei ole mahdollista. Tietoisuus lapsettomuudesta vaikuttaa nuoren naisen seksuaaliseen kehitykseen ja siitä on keskusteltava ohjaustilanteissa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä yhteistyökumppanin tarpeesta. Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää kirjallinen potilasohje sekä hoidon seurantalomake Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) Naisten poliklinikan nuorille naispotilaille, joilla on synnynnäinen emättimen kehityshäiriö, ja joille emättimen puikkovenytyshoito on ajankohtainen. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista ja laadukasta ohjausmateriaalia KYS:n Naisten poliklinikalle. Potilasohjeen ja seurantalomakkeen tavoitteina oli antaa tietoa nuorille naisille emättimen dilataatiohoidosta puikkovenytyksellä ja siten osallistaa heitä omaan hoitoonsa. Potilasohjeen tekstin ja kuvien avulla nuori pystyy toteuttamaan puikkovenytystä omatoimisesti kotona. Potilasohjeen tavoitteena oli myös toimia apuvälineenä puikkovenytyshoidosta nuorille kerrottaessa. Seurantalomakkeeseen nuori nainen kirjaa emättimen pituuden kerran kuussa ja voi lisäksi kirjoittaa omia ajatuksia ja tuntemuksia hoitoon liittyen. Nuori nainen saa potilasohjeen ja seurantalomakkeen mukaansa poliklinikalta ja voi palata niihin toteuttaessaan emättimen puikkovenytyshoitoa kotona.
Kehittämistyön teoriaosuuden aineisto koottiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Kehittämistyön aineisto rajattiin vuoden 2000 jälkeen julkaistuihin tutkimuksiin ja julkaisuihin. MRKH-oireyhtymään ja puikkovenytyshoitoon liittyvä aineisto koostui pääasiassa kansainvälisistä tutkimuksista, koska synnynnäistä emättimen kehityshäiriötä on tutkittu Suomessa vain vähän. Seksuaalisuutta ja potilasohjausta käsitteleviä aineistoja on rajattu kriittisemmin, koska aineistoa oli saatavilla huomattavasti enemmän suomen kielellä.
Jatkotutkimuksena aiheesta voisi tehdä kyselytutkimuksen nuorille naisille, mikä keskittyisi nuorten naisten tunteisiin ja ajatuksiin synnynnäisestä emättimen kehityshäiriöstä ja puikkovenytyshoidosta sekä niiden vaikutuksesta heidän seksuaalisuuteensa. Sarjakuvamainen ohje puikkovenytyshoidon toteuttamisesta tai video venytyspuikkojen hoidosta ja käytöstä voisivat toimia nuorten kohdalla hyvin.