Miksei vieläkään IPv6?
Wahlman, Teppo (2016)
Wahlman, Teppo
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122621482
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122621482
Tiivistelmä
IPv4-verkkoprotokollan korvaajaksi suunniteltu IPv6 on tehnyt tuloaan jo kaksi vuosikymmentä. Protokollan uudistusta on ajettu ennen kaikkea IPv4:n niukan osoiteavaruuden takia, joka ei enää pysty nykypäivänä vastaamaan räjähdysmäisesti kasvaneen internetin tarpeisiin. Suurin osa vapaana olevista, julkisista IPv4-osoitteista on käytännössä jo jaeltu palveluntarjoajille. IPv4 on kuitenkin heikkouksistaan huolimatta säilyttänyt asemansa pääasiallisena IP-verkkoprotokollana.
Opinnäytetyössä käydään lyhyesti läpi sekä IPv4-protokollan jatkuvalle tukemiselle rajoitteeksi muodostuneet seikat, että IPv6-protokollan tuomat tärkeimmät uudistukset. IPv4:n elinikää on pidennetty keinotekoisesti NAT-osoitteenmuunnostekniikoilla ja verkko-osoitteiden säännöstelyllä. Siirtymävaihetta silmällä pitäen on kehitetty erityisiä siirtymätekniikoita, joiden avulla IPv4- ja IPv6-laitteet voivat kommunikoida keskenään todellisen yhteensopivuuden puuttuessa protokollien väliltä.
Työn loppupuolella tarkastellaan syitä IPv6:n hitaalle käyttöönotolle. Monista eduistaan huolimatta se ei ole ollut riittävän houkutteleva vaihtoehto yrityksille saati kuluttajille, eikä sen kasvu ole ollut merkittävää kuin vasta muutaman vuoden ajan. Uuteen protokollaan siirtymistä ovat viivyttäneet niin taloudellisen kannattavuuden puute, kuin suunnittelun ja käytännön toteuttamisen haasteet.
IPv6 on viimein alkanut saada merkittävää jalansijaa IPv4:n rinnalla. Kehitystä ovat ajaneet protokollaa tukevien laitteiden ja ohjelmistojen yleistyminen, internet-sisällön- ja palveluntarjoajien kasvava tuki, sekä mobiiliverkkojen räjähdysmäinen kasvu. IPv4 ja IPv6 tulevat elämään rinnakkain vielä vuosia, mutta suuntaus on lupaava ja muutos vain ajan kysymys, nyt paljon konkreettisemmin kuin siirtymävaiheen alkutaipaleella. Verkottuneiden laitteiden ja internet-palveluiden määrän jatkuva kasvu takaa sen, että yhä useammat muodostavat internet-yhteyden IPv6:n avulla.
Opinnäytetyössä käydään lyhyesti läpi sekä IPv4-protokollan jatkuvalle tukemiselle rajoitteeksi muodostuneet seikat, että IPv6-protokollan tuomat tärkeimmät uudistukset. IPv4:n elinikää on pidennetty keinotekoisesti NAT-osoitteenmuunnostekniikoilla ja verkko-osoitteiden säännöstelyllä. Siirtymävaihetta silmällä pitäen on kehitetty erityisiä siirtymätekniikoita, joiden avulla IPv4- ja IPv6-laitteet voivat kommunikoida keskenään todellisen yhteensopivuuden puuttuessa protokollien väliltä.
Työn loppupuolella tarkastellaan syitä IPv6:n hitaalle käyttöönotolle. Monista eduistaan huolimatta se ei ole ollut riittävän houkutteleva vaihtoehto yrityksille saati kuluttajille, eikä sen kasvu ole ollut merkittävää kuin vasta muutaman vuoden ajan. Uuteen protokollaan siirtymistä ovat viivyttäneet niin taloudellisen kannattavuuden puute, kuin suunnittelun ja käytännön toteuttamisen haasteet.
IPv6 on viimein alkanut saada merkittävää jalansijaa IPv4:n rinnalla. Kehitystä ovat ajaneet protokollaa tukevien laitteiden ja ohjelmistojen yleistyminen, internet-sisällön- ja palveluntarjoajien kasvava tuki, sekä mobiiliverkkojen räjähdysmäinen kasvu. IPv4 ja IPv6 tulevat elämään rinnakkain vielä vuosia, mutta suuntaus on lupaava ja muutos vain ajan kysymys, nyt paljon konkreettisemmin kuin siirtymävaiheen alkutaipaleella. Verkottuneiden laitteiden ja internet-palveluiden määrän jatkuva kasvu takaa sen, että yhä useammat muodostavat internet-yhteyden IPv6:n avulla.