Laki valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä: Lakimuutos yleisessä edunvalvonnassa
Sillanmäki, Sanna (2016)
Sillanmäki, Sanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122121346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122121346
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli analysoida 1.10.2016 voimaan tullutta lakia valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä (477/2016) sekä lain vaikutuksia yleisen edunvalvonnan organisaatioon ja toimintaan. Muutoksia ja niiden vaikutuksia havainnollistettiin käyttämällä esimerkkinä Pirkanmaan edunvalvontatoimistoa.
Tutkielman teoriaosiossa käsiteltiin yleisen edunvalvonnan keskeisiä perusteita keskittyen erityisesti lakimuutoksen kannalta olennaisiin aihepiireihin. Lisäksi teoriaosiossa kuvailtiin yleisen edunvalvonnan kehittymistä historian ja tilastotiedon keinoin. Työn analyysiosiossa esiteltiin laki valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä pykälittäin käyttäen apuna lain esitöitä. Samalla uutta lakia verrattiin soveltuvin osin kumoutuneisiin lakeihin valtion oikeusaputoimistoista (258/2002) ja holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä (575/2008). Lain analysoinnin jälkeen selvitettiin lakimuutoksen mukanaan tuomia muutoksia keskittyen muutoksiin yleisen edunvalvonnan ja erityisesti Pirkanmaan edunvalvontatoimiston kannalta.
Tutkielmassa selvisi, että yleisen edunvalvonnan perusperiaatteet säilyivät entisellään. Lakimuutos ei aiheuttanutkaan edunvalvonnan päämiestä koskevia muutoksia. Edunvalvonnan sisältöä säädellään edelleen lailla holhoustoimesta. Sen sijaan lakimuutos aiheutti huomattavia muutoksia yleisen edunvalvonnan organisaatiorakenteeseen edunvalvonnan eriytyessä oikeusavusta omaksi toimistokseen. Organisaatiomuutoksen yhteydessä muodostettiin uudet oikeusapu- ja edunvalvontapiirit, minkä seurauksena monet toimistot yhdistyivät. Pirkanmaalla tämä tarkoitti Pirkanmaan ja Tampereen oikeusaputoimistojen edunvalvontayksiköiden yhdistymistä Pirkanmaan edunvalvontatoimistoksi. Organisaatiomuutoksen lisäksi muutoksia havaittiin edunvalvojan määräämismenettelyssä sekä edunvalvojan tilivelvollisuudessa edunvalvonnan siirtyessä piirin sisällä. Myös esteellisyystilanteisiin saatiin selviä parannuksia. Näiden valtakunnallisten muutosten lisäksi Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa tehtiin päämiessiirtoja ja muutoksia yleisten edunvalvojien järjestysnumeroihin.
Tutkimuksessa esiteltyjen tilastotietojen perusteella oli selvää, että edunvalvonnan päämiesmäärä jatkaa kasvuaan. Tästä syystä edunvalvonnan organisaatiota on tarpeen jatkuvasti kehittää, jotta kasvavaan kysyntään pystytään vastaamaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Tämän hetkisen organisaatiomuutoksen jälkeen organisaation kehitystyötä jatketaan tavoitteena yhden oikeusapuviraston perustaminen.
Tutkielman teoriaosiossa käsiteltiin yleisen edunvalvonnan keskeisiä perusteita keskittyen erityisesti lakimuutoksen kannalta olennaisiin aihepiireihin. Lisäksi teoriaosiossa kuvailtiin yleisen edunvalvonnan kehittymistä historian ja tilastotiedon keinoin. Työn analyysiosiossa esiteltiin laki valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä pykälittäin käyttäen apuna lain esitöitä. Samalla uutta lakia verrattiin soveltuvin osin kumoutuneisiin lakeihin valtion oikeusaputoimistoista (258/2002) ja holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä (575/2008). Lain analysoinnin jälkeen selvitettiin lakimuutoksen mukanaan tuomia muutoksia keskittyen muutoksiin yleisen edunvalvonnan ja erityisesti Pirkanmaan edunvalvontatoimiston kannalta.
Tutkielmassa selvisi, että yleisen edunvalvonnan perusperiaatteet säilyivät entisellään. Lakimuutos ei aiheuttanutkaan edunvalvonnan päämiestä koskevia muutoksia. Edunvalvonnan sisältöä säädellään edelleen lailla holhoustoimesta. Sen sijaan lakimuutos aiheutti huomattavia muutoksia yleisen edunvalvonnan organisaatiorakenteeseen edunvalvonnan eriytyessä oikeusavusta omaksi toimistokseen. Organisaatiomuutoksen yhteydessä muodostettiin uudet oikeusapu- ja edunvalvontapiirit, minkä seurauksena monet toimistot yhdistyivät. Pirkanmaalla tämä tarkoitti Pirkanmaan ja Tampereen oikeusaputoimistojen edunvalvontayksiköiden yhdistymistä Pirkanmaan edunvalvontatoimistoksi. Organisaatiomuutoksen lisäksi muutoksia havaittiin edunvalvojan määräämismenettelyssä sekä edunvalvojan tilivelvollisuudessa edunvalvonnan siirtyessä piirin sisällä. Myös esteellisyystilanteisiin saatiin selviä parannuksia. Näiden valtakunnallisten muutosten lisäksi Pirkanmaan edunvalvontatoimistossa tehtiin päämiessiirtoja ja muutoksia yleisten edunvalvojien järjestysnumeroihin.
Tutkimuksessa esiteltyjen tilastotietojen perusteella oli selvää, että edunvalvonnan päämiesmäärä jatkaa kasvuaan. Tästä syystä edunvalvonnan organisaatiota on tarpeen jatkuvasti kehittää, jotta kasvavaan kysyntään pystytään vastaamaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Tämän hetkisen organisaatiomuutoksen jälkeen organisaation kehitystyötä jatketaan tavoitteena yhden oikeusapuviraston perustaminen.