Kyl mä voin ite päättää – Kolmas ikä ja itsemääräämisoikeuden kokemus
Piikki, Titta; Kurri, Mira (2016)
Piikki, Titta
Kurri, Mira
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121920991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121920991
Tiivistelmä
Kolmannella iällä tarkoitetaan aikaa keski-iän ja vanhuuden välissä. Ajanjakso alkaa eläkepäivien koittaessa, se on monelle aktiivista itsensä toteuttamisen aikaa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kolmatta ikää elävien käsityksiä, kokemuksia ja toiveita itsemääräämisoikeudestaan ja sen toteutumisesta. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten hyvä itsemääräämisoikeuden tuntemus ja asian tärkeyden tiedostaminen turvaavat asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumista ja osallisuuden vahvistamista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ammattilaisten ymmärrystä asiakkaan itsemääräämisoikeuden kokemuksesta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa erillisessä ryhmähaastattelussa, joissa aiheesta keskusteltiin teemoittain. Haastatteluihin osallistui yhteensä kahdeksan henkilöä. Molemmissa haastatteluissa oli kaksi naista ja kaksi miestä, iältään 69–74 vuotta. Opinnäytetyön yhteistyöjärjestönä oli Etelä-Karjalan Kansallinen Senioripiiri ry, joka valitsi sopivat haastateltavat jäsenistöstään. Haastatteluaineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tuloksista kävi ilmi, että kolmatta ikää elävät tunnistavat termin itsemääräämisoikeus ja osaavat kuvailla sen sisältöä. Näkemys kuitenkin eroaa siitä, miten lainsäädäntö ja sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE itsemääräämisoikeutta määrittelevät. Tuloksista ilmeni, että kolmannessa iässä olevilla on kokemuksia sekä itsemääräämisoikeuden toteutumisesta että toteutumattomuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tulosten perusteella asiakas tarvitsee tietoa pystyäkseen tekemään itsenäisiä päätöksiä. Myös ammattilaisen rooli nähdään merkittävänä asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumisessa. Yksityiset palvelut koettiin vaihtoehtoiseksi keinoksi toteuttaa itsemääräämisoikeutta niissä tilanteissa, joissa asiakkaan toive palvelujen sisällöstä ei toteudu.
Tulosten perusteella sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelujen rakenteisiin, ammattilaisten vuorovaikutustaitoihin ja asiantuntijuuden jakamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta itsemääräämisoikeus toteutuisi paremmin.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen ammattilaisen näkökulmasta, tai missä määrin itsemääräämisoikeus sosiaali- ja terveyspalveluissa toteutuu sellaisena kuin sen on lainsäätäjien taholta tarkoitettu toteutuvan.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa erillisessä ryhmähaastattelussa, joissa aiheesta keskusteltiin teemoittain. Haastatteluihin osallistui yhteensä kahdeksan henkilöä. Molemmissa haastatteluissa oli kaksi naista ja kaksi miestä, iältään 69–74 vuotta. Opinnäytetyön yhteistyöjärjestönä oli Etelä-Karjalan Kansallinen Senioripiiri ry, joka valitsi sopivat haastateltavat jäsenistöstään. Haastatteluaineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tuloksista kävi ilmi, että kolmatta ikää elävät tunnistavat termin itsemääräämisoikeus ja osaavat kuvailla sen sisältöä. Näkemys kuitenkin eroaa siitä, miten lainsäädäntö ja sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE itsemääräämisoikeutta määrittelevät. Tuloksista ilmeni, että kolmannessa iässä olevilla on kokemuksia sekä itsemääräämisoikeuden toteutumisesta että toteutumattomuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tulosten perusteella asiakas tarvitsee tietoa pystyäkseen tekemään itsenäisiä päätöksiä. Myös ammattilaisen rooli nähdään merkittävänä asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumisessa. Yksityiset palvelut koettiin vaihtoehtoiseksi keinoksi toteuttaa itsemääräämisoikeutta niissä tilanteissa, joissa asiakkaan toive palvelujen sisällöstä ei toteudu.
Tulosten perusteella sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelujen rakenteisiin, ammattilaisten vuorovaikutustaitoihin ja asiantuntijuuden jakamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta itsemääräämisoikeus toteutuisi paremmin.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen ammattilaisen näkökulmasta, tai missä määrin itsemääräämisoikeus sosiaali- ja terveyspalveluissa toteutuu sellaisena kuin sen on lainsäätäjien taholta tarkoitettu toteutuvan.