Naispesäpalloilijoiden liikehallintakartoitukset FMS- ja UCM-menetelmillä : Esityksiä harjoittelun sisältöön loukkaantumisten ennaltaehkäisemiseksi
Nieminen, Emma (2016)
Nieminen, Emma
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520624
Tiivistelmä
Yli olan tapahtuvat jatkuvat heittoliikkeet aiheuttavat suuren kuorman olkanivelelle. Heittoliikkeessä tapahtuva jarrutusvaihe aiheuttaa huomattavan rasituksen takakapselille, joka johtaa sen kireyteen. Heiton aiheuttamat vammat kohdistuvat yleisimmin olkapäähän ja kyynärpäähän.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa naispesäpalloilijoiden liikehallintaa. Tavoitteena oli löytää liikehallinnan heikoin osa-alue, jotta pystyttäisiin tekemään ehdotuksia harjoitusten sisältöön loukkaantumisten ennaltaehkäisemiseksi.
Toimeksiantajana oli Kirittäret, Jyväskylä, jonka edustusjoukkueen pelaajia, sekä vanhimman ikäluokan junioripelaajia otettiin mukaan tutkimukseen. Tutkimusjoukko koostui yhteensä 26 koehenkilöstä, joista otokseen valikoitui 15 henkilöä (n=15). Näille koehenkilöille tehtiin ennakkoon kysely, jossa selvitettiin harjoittelua ja vammahistoriaa. 15 koehenkilöä testattiin ensin kokonaisvaltaisella liikehallinta- ja liikkuvuustestistöllä, Functional movement screenillä. Tulosten perusteella löydettiin tutkimusjoukolta heikoin osa-alue. Kyseiselle osa-alueelle teetettiin spesifit testit niille koehenkilöille, joilla kyseinen osa-alue oli heikko. Näissä testeissä käytettiin Uncontrolled movement–menetelmää.
Functional movement screenin perusteella heikoin osa-alue usean testin ja kyselyn perusteella oli olkapää. Uncontrolled movement-testit osoittivat, että olkanivelen mediaalirotaatio oli lähes kaikilla koehenkilöillä rajoittunut ja sen sijaan lateraalirotaatio oli jopa liiallinen. Mediaalirotaation rajoitus voi johtua esimerkiksi heittoliikkeen jarrutusvaiheen aiheuttamasta rasituksesta olkanivelen ulkokiertäjille, jotka tekevät eksentristä lihastyötä jarrutusvaiheessa. Harjoittelun sisältöön esitettiin mm. takakapselin ja lateraalirotaatiota tekevien lihasten venytystä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa naispesäpalloilijoiden liikehallintaa. Tavoitteena oli löytää liikehallinnan heikoin osa-alue, jotta pystyttäisiin tekemään ehdotuksia harjoitusten sisältöön loukkaantumisten ennaltaehkäisemiseksi.
Toimeksiantajana oli Kirittäret, Jyväskylä, jonka edustusjoukkueen pelaajia, sekä vanhimman ikäluokan junioripelaajia otettiin mukaan tutkimukseen. Tutkimusjoukko koostui yhteensä 26 koehenkilöstä, joista otokseen valikoitui 15 henkilöä (n=15). Näille koehenkilöille tehtiin ennakkoon kysely, jossa selvitettiin harjoittelua ja vammahistoriaa. 15 koehenkilöä testattiin ensin kokonaisvaltaisella liikehallinta- ja liikkuvuustestistöllä, Functional movement screenillä. Tulosten perusteella löydettiin tutkimusjoukolta heikoin osa-alue. Kyseiselle osa-alueelle teetettiin spesifit testit niille koehenkilöille, joilla kyseinen osa-alue oli heikko. Näissä testeissä käytettiin Uncontrolled movement–menetelmää.
Functional movement screenin perusteella heikoin osa-alue usean testin ja kyselyn perusteella oli olkapää. Uncontrolled movement-testit osoittivat, että olkanivelen mediaalirotaatio oli lähes kaikilla koehenkilöillä rajoittunut ja sen sijaan lateraalirotaatio oli jopa liiallinen. Mediaalirotaation rajoitus voi johtua esimerkiksi heittoliikkeen jarrutusvaiheen aiheuttamasta rasituksesta olkanivelen ulkokiertäjille, jotka tekevät eksentristä lihastyötä jarrutusvaiheessa. Harjoittelun sisältöön esitettiin mm. takakapselin ja lateraalirotaatiota tekevien lihasten venytystä.