Kuitusaven hyödyntäminen leijupetikattilassa
Tourunen, Ossi (2016)
Tourunen, Ossi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121920983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121920983
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Äänevoima Oy:n leijupetikattilalle ja siinä tutkittiin kuitusaven käyttäytymistä kattilan polttoainelinjoilla ja tulipesässä sekä selvitettiin, miten se vaikuttaa ilmapäästöihin leijupetipoltossa. Tavoitteena oli kartoittaa myös kuitusaven mukana tulevia riskejä prosessiin. Lisäksi tutkimuksessa esitetään yleisimpiä kuitusaven kuivatusmenetelmiä sekä kartoitetaan vaihtoehtoisia hyödyntämismahdollisuuksia kuitusavelle. Lisäksi tutkimuksessa on kuitusaven syöttölaitteistolle toimintakuvaus.
Metsäteollisuudessa muodostuu vuosittain suuria määriä erilaisia kiinteitä jätteitä, lietteitä ja sivuvirtoja. Osa näistä on epäorgaanista ainetta ja osa sisältää myös orgaanista ainetta. Metsäteollisuudessa on jatkuvasti pyritty kehittämään sivuvirtojen hyötykäyttöä, joista polttaminen on yksi käytössä oleva menetelmä. Uusi asetus kaatopaikoista tuli rajoittamaan orgaanisen jätteen sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle vuoden 2016 alusta.
Opinnäytetyö oli yhdistelmä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää sekä tutkivaa kehitystyötä eli toiminnallista työtä, jossa tulosten arviointi perustuu numeerisiin tuloksiin sekä ympäristön havainnointiin. Tutkimuksessa määriteltiin seurattavat parametrit, joiden avulla kattilassa tapahtuvia muutoksia ruvettiin tarkkailemaan ja analysoimaan laboratoriosta saatavien kosteus- ja lämpöarvotulosten pohjalta. Seurantajakso kesti neljä kuukautta.
Tutkimuksen perusteella pystyttiin osoittamaan kuitusaven mukana tulevia muutoksia prosessiin ja prosessin hallintaan. Useita riskejä tunnistettiin ja niihin osattiin valmistautua ennalta. Saatujen tulosten avulla arvioitiin kuitusavea polttoaineena. Kuitusaven todettiin olevan sen mukana tulevista hyödyistä huolimatta huono polttoaine.
Metsäteollisuudessa muodostuu vuosittain suuria määriä erilaisia kiinteitä jätteitä, lietteitä ja sivuvirtoja. Osa näistä on epäorgaanista ainetta ja osa sisältää myös orgaanista ainetta. Metsäteollisuudessa on jatkuvasti pyritty kehittämään sivuvirtojen hyötykäyttöä, joista polttaminen on yksi käytössä oleva menetelmä. Uusi asetus kaatopaikoista tuli rajoittamaan orgaanisen jätteen sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle vuoden 2016 alusta.
Opinnäytetyö oli yhdistelmä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää sekä tutkivaa kehitystyötä eli toiminnallista työtä, jossa tulosten arviointi perustuu numeerisiin tuloksiin sekä ympäristön havainnointiin. Tutkimuksessa määriteltiin seurattavat parametrit, joiden avulla kattilassa tapahtuvia muutoksia ruvettiin tarkkailemaan ja analysoimaan laboratoriosta saatavien kosteus- ja lämpöarvotulosten pohjalta. Seurantajakso kesti neljä kuukautta.
Tutkimuksen perusteella pystyttiin osoittamaan kuitusaven mukana tulevia muutoksia prosessiin ja prosessin hallintaan. Useita riskejä tunnistettiin ja niihin osattiin valmistautua ennalta. Saatujen tulosten avulla arvioitiin kuitusavea polttoaineena. Kuitusaven todettiin olevan sen mukana tulevista hyödyistä huolimatta huono polttoaine.