Lapset potilaina Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspolikliniklla
Parikka, Mirjam; Hallén, Mattias; Husu, Laura (2016)
Parikka, Mirjam
Hallén, Mattias
Husu, Laura
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110915900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110915900
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lapsipotilaiden hoitoon liittyviä asioita Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla. Työssä selvitettiin vanhempien kokemuksia lapsensa saamasta hoidosta sekä sairaanhoitajien kokemuksia lasten hoitamisesta. Tarkoituksena oli löytää kehittämisehdotuksia Etelä-Karjalan keskussairaalan arkeen vanhempien ja sairaanhoitajien kertomana. Päivystyspoliklinikalta yhteyshenkilömme oli päivystyksen esimies Anne Saltiola ohjaava opettajamme oli Saimaan ammattikorkeakoulusta yliopettaja Päivi Löfman. Aihetta lähestyttiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin.
Tutkimustehtävät käsittelivät sairaanhoitajien kokemia haasteita, vanhempien tyytyväisyyttä lapsensa päivystyspoliklinikkakäyntiin, vanhempien sekä sairaanhoitajien esille tuomia kehittämisehdotuksia sekä vanhempien ja sairaanhoitajien hoitotyöhön liittyvien kokemusten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Näiden tutkimustehtävien pohjalta tehtiin kyselylomakkeet, jotka olivat kuusi viikkoa vanhempien ja sairaanhoitajien täytettävänä. Kyselyt analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin.
Tulokset osoittivat, että vanhemmat ovat pääasiassa tyytyväisiä päivystyspoliklinikalla työskentelevien sairaanhoitajien toimintaan. Suurin kokonaistyytyväisyyttä kasvattava tekijä oli sairaanhoitajien toiminta ja eniten sitä laskivat liian pitkät odotusajat. Vanhempien kyselystä esille nousseet kehittämisehdotukset liittyivätkin näihin tekijöihin. Päivystyspoliklinikan sairaanhoitaja kohtaa vuorossaan keskimäärin 1,8 lapsipotilasta. Sairaanhoitajat kokivat lapsipotilaiden hoidossa haasteellisiksi osa-alueiksi kliiniset taidot, vuorovaikutuksen, hätätilapotilaat, liiallisen kiireen sekä suuret erot lasten fyysisissä ja psyykkisissä ominaisuuksissa. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui lasten lääkehoito. Jokainen kyselyyn vastannut sairaanhoitaja koki tarvitsevansa lisäkoulutusta, etenkin lääkehoidon ja akuuttitilanteiden osalta. Sairaanhoitajien esittämät kehittämisehdotukset painottuivat lisäkoulutuksen ja aktiivisen harjoittelun lisäämiseen sekä päivystyssysteemimuutoksiin.
Tutkimustehtävät käsittelivät sairaanhoitajien kokemia haasteita, vanhempien tyytyväisyyttä lapsensa päivystyspoliklinikkakäyntiin, vanhempien sekä sairaanhoitajien esille tuomia kehittämisehdotuksia sekä vanhempien ja sairaanhoitajien hoitotyöhön liittyvien kokemusten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Näiden tutkimustehtävien pohjalta tehtiin kyselylomakkeet, jotka olivat kuusi viikkoa vanhempien ja sairaanhoitajien täytettävänä. Kyselyt analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin.
Tulokset osoittivat, että vanhemmat ovat pääasiassa tyytyväisiä päivystyspoliklinikalla työskentelevien sairaanhoitajien toimintaan. Suurin kokonaistyytyväisyyttä kasvattava tekijä oli sairaanhoitajien toiminta ja eniten sitä laskivat liian pitkät odotusajat. Vanhempien kyselystä esille nousseet kehittämisehdotukset liittyivätkin näihin tekijöihin. Päivystyspoliklinikan sairaanhoitaja kohtaa vuorossaan keskimäärin 1,8 lapsipotilasta. Sairaanhoitajat kokivat lapsipotilaiden hoidossa haasteellisiksi osa-alueiksi kliiniset taidot, vuorovaikutuksen, hätätilapotilaat, liiallisen kiireen sekä suuret erot lasten fyysisissä ja psyykkisissä ominaisuuksissa. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui lasten lääkehoito. Jokainen kyselyyn vastannut sairaanhoitaja koki tarvitsevansa lisäkoulutusta, etenkin lääkehoidon ja akuuttitilanteiden osalta. Sairaanhoitajien esittämät kehittämisehdotukset painottuivat lisäkoulutuksen ja aktiivisen harjoittelun lisäämiseen sekä päivystyssysteemimuutoksiin.