ASTMAA SAIRASTAVAN VOIMAVARATEKIJÄT PITKÄN TYÖURAN MAHDOLLISTAJINA
Hietala, Annette (2016)
Hietala, Annette
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520498
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli astmaa sairastavan työntekijän työstä ja työyhteisöstä saadut voimavaratekijät. Tein opinnäytetyön yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Allergia- ja Astmayhdistys ry:n kanssa.
Opinnäytetyön näkökulma oli laadullinen. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelu menetelmällä. Kohderyhmän sain Etelä-Pohjanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen kautta. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2016. Tulosten analysoinnissa viitekehyksenä toimi työnkuormituksen arviointimenetelmä Tikka.
Tulokseksi saatiin, että työyhteisössä voimavarana auttoivat työyhteisön ymmärrys astman aiheuttamista erityispiirteistä, sekä niiden luonteva huomioiminen ilman kyseenalaistamista. Esimiehen huomioonottava rooli muodostui merkittäväksi tekijäksi. Voimavaralähtöinen toimintatapa mahdollisti työntekijän turvallisen työskentelyn kaikissa olosuhteissa, esimiehen huomioidessa sairauden aiheuttamat erityispiirteet työnteon järjestelyissä.
Työterveyshuollon ja terveydenhuollon rooli oli merkittävä, sillä astmaa sairastava tarvitsi säännöllisiä kontrolleja ja ohjeita pitääkseen itsensä toimintakykyisenä. Fyysisen kunnon ylläpitäminen oli muodostunut heille kaikille elämäntavaksi ja se oli merkittävä tekijä hengitystiejärjestelmän tasapainoisen toimivuuden kannalta ja vaikutti suoraan työssä jaksamiseen ja toimintakykyyn.
Oma asenne astmaa kohtaan ja sen erityispiirteiden hyväksyminen ja huomioiminen antoivat voimaa ja ymmärrystä omiin valintoihin. Perussairauteen oltiin sopeuduttu ja he osasivat toimia omaksi parhaaksi automaattisesti. Esimiehen, asiakkaiden ja työyhteisön oikea asenne antoivat voimavaroja heidän huomioidessaan ja hyväksyessään astmaa sairastavan henkilön erityisjärjestelyt, eikä siitä tehty numeroa tai ongelmaa.
Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista todettiin, että kaikki työntekemiseen vaikuttavat asiat hyvänä kokonaisuutena auttoivat tutkittavilla pitkien työurien toteutumiseen. Oman terveydentilan psykofyysinen hallinta auttoi tutkittavia jaksamaan paremmin ja työkykyisempänä. Työurien kestot antavat viitettä siitä, että kaikilla osatekijöillä oli merkitystä yksilön voimavaroihin ja sitä kautta laadukkaaseen ja pidempään työuraan. Tämä vaati kaikkien työssä vaikuttavien sektoreiden sujuvan ja saumattoman yhteistyön. Kaikkien osapuolten väliset arvot, asenteet ja ymmärrys auttoivat heitä positiivisesti eteenpäin hankalissakin tilanteissa. Työntekemisen edellytyksiä olisi tärkeää tunnistaa, jotta niihin voitaisiin vaikuttaa ja mahdollistaa laadukkaampi ja pidempi työura ja vaikuttaa yksilön elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Tuloksilla on myös yhteiskunnallinen merkitys, millä keinoin työelämän olosuhteita voitaisiin vahvistaa myös pitkäaikaissairautta omaavalle henkilölle ja pitää hänet työkykyisenä.
Opinnäytetyön näkökulma oli laadullinen. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelu menetelmällä. Kohderyhmän sain Etelä-Pohjanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen kautta. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2016. Tulosten analysoinnissa viitekehyksenä toimi työnkuormituksen arviointimenetelmä Tikka.
Tulokseksi saatiin, että työyhteisössä voimavarana auttoivat työyhteisön ymmärrys astman aiheuttamista erityispiirteistä, sekä niiden luonteva huomioiminen ilman kyseenalaistamista. Esimiehen huomioonottava rooli muodostui merkittäväksi tekijäksi. Voimavaralähtöinen toimintatapa mahdollisti työntekijän turvallisen työskentelyn kaikissa olosuhteissa, esimiehen huomioidessa sairauden aiheuttamat erityispiirteet työnteon järjestelyissä.
Työterveyshuollon ja terveydenhuollon rooli oli merkittävä, sillä astmaa sairastava tarvitsi säännöllisiä kontrolleja ja ohjeita pitääkseen itsensä toimintakykyisenä. Fyysisen kunnon ylläpitäminen oli muodostunut heille kaikille elämäntavaksi ja se oli merkittävä tekijä hengitystiejärjestelmän tasapainoisen toimivuuden kannalta ja vaikutti suoraan työssä jaksamiseen ja toimintakykyyn.
Oma asenne astmaa kohtaan ja sen erityispiirteiden hyväksyminen ja huomioiminen antoivat voimaa ja ymmärrystä omiin valintoihin. Perussairauteen oltiin sopeuduttu ja he osasivat toimia omaksi parhaaksi automaattisesti. Esimiehen, asiakkaiden ja työyhteisön oikea asenne antoivat voimavaroja heidän huomioidessaan ja hyväksyessään astmaa sairastavan henkilön erityisjärjestelyt, eikä siitä tehty numeroa tai ongelmaa.
Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista todettiin, että kaikki työntekemiseen vaikuttavat asiat hyvänä kokonaisuutena auttoivat tutkittavilla pitkien työurien toteutumiseen. Oman terveydentilan psykofyysinen hallinta auttoi tutkittavia jaksamaan paremmin ja työkykyisempänä. Työurien kestot antavat viitettä siitä, että kaikilla osatekijöillä oli merkitystä yksilön voimavaroihin ja sitä kautta laadukkaaseen ja pidempään työuraan. Tämä vaati kaikkien työssä vaikuttavien sektoreiden sujuvan ja saumattoman yhteistyön. Kaikkien osapuolten väliset arvot, asenteet ja ymmärrys auttoivat heitä positiivisesti eteenpäin hankalissakin tilanteissa. Työntekemisen edellytyksiä olisi tärkeää tunnistaa, jotta niihin voitaisiin vaikuttaa ja mahdollistaa laadukkaampi ja pidempi työura ja vaikuttaa yksilön elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Tuloksilla on myös yhteiskunnallinen merkitys, millä keinoin työelämän olosuhteita voitaisiin vahvistaa myös pitkäaikaissairautta omaavalle henkilölle ja pitää hänet työkykyisenä.