Kaularangan alueen lihasaktivaation muutokset tasapainotestin aikana : EMG-mittauksilla todennetut yhtäläisyydet jääkiekkoilijoilla
Laukkarinen, Jenna; Eklund, Emilia (2016)
Laukkarinen, Jenna
Eklund, Emilia
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120619240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120619240
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kaularangan alueen lihasaktivaation muutokset yhden jalan tasapainon ylläpitämisen ja korjausreaktioiden aikana. Opinnäytetyössä toteutettiin empiirinen tutkimus osana Turun Yliopiston BAAC-projektia. Tutkimus toteutettiin jääkiekkoilijoille käyttäen SCAT3-lomakkeen M-BESS-testin yhden jalan staattista tasapainotestiä ja EMG-mittausta. EMG-mittauksen ja testin videoinnin avulla todennettiin fysioterapeuttisesti havainnoiden kaularangan alueen lihasaktivaation muutoksia liikkeiden aikana. EMG-mittauksessa käytettiin pintaelektrodeja, joilla tutkittiin seuraavien merkittävästi kaularangan toimintaan vaikuttavien lihasten aktivaatiota: m. sternocleidomastoideus, m. trapezius ja m. splenius capitis.
Tasapainotutkimuksen tuloksina selvisi, että kaikilla paitsi yhdellä 15 testattavasta hallitseva tukijalka oli vasen. Vasemmalla tukijalalla tehtiin vähemmän virheitä tasapainotestin aikana, joskin huojuntaa ja vartalon kompensoivia liikkeitä ilmeni enemmän. Oikealla tukijalalla testattavat tekivät enemmän virheitä, joista suurin osa oli pieniä näpäytyksiä ilmassa olevalla jalalla lattiaan. Tutkittavat käyttivät testien aikana pääsääntöisesti nilkkastrategiaa, kun taas suuremman huojunnan aikana herkästi lonkkastrategiaa. EMG-mittauksen päätuloksina ilmeni m. trapeziuksen aktivoituvan samalta puolelta huojunnan suunnan mukaan. Ainoana yhtäläisenä aktivaatiojärjestyksenä löytyi, että huojunnan suunnan puoleinen m. trapezius aktivoitui ensin, jonka jälkeen aktivoitui vastakkainen m. sternocleidomastoideus. Pääsääntöisesti yhtäaikaisesti aktivoitui aina toinen m. trapezius ja toinen m. sternocleidomastoideus tai m. splenius capitis.
Kaularangan lihasaktivaatiossa tapahtui huomattavia muutoksia, silloin kun lantion hallinta oli puutteellinen. Kaularangan lihasten huomattiin myös aktivoituvan yhtäaikaisesti tärähdyksen aikana, mahdollisesti suojatakseen rankaa vauriolta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tasapainoa tutkiessa ja harjoittaessa, huomioiden eri kehon osien liikkeiden vaikutukset toisiinsa.
Tasapainotutkimuksen tuloksina selvisi, että kaikilla paitsi yhdellä 15 testattavasta hallitseva tukijalka oli vasen. Vasemmalla tukijalalla tehtiin vähemmän virheitä tasapainotestin aikana, joskin huojuntaa ja vartalon kompensoivia liikkeitä ilmeni enemmän. Oikealla tukijalalla testattavat tekivät enemmän virheitä, joista suurin osa oli pieniä näpäytyksiä ilmassa olevalla jalalla lattiaan. Tutkittavat käyttivät testien aikana pääsääntöisesti nilkkastrategiaa, kun taas suuremman huojunnan aikana herkästi lonkkastrategiaa. EMG-mittauksen päätuloksina ilmeni m. trapeziuksen aktivoituvan samalta puolelta huojunnan suunnan mukaan. Ainoana yhtäläisenä aktivaatiojärjestyksenä löytyi, että huojunnan suunnan puoleinen m. trapezius aktivoitui ensin, jonka jälkeen aktivoitui vastakkainen m. sternocleidomastoideus. Pääsääntöisesti yhtäaikaisesti aktivoitui aina toinen m. trapezius ja toinen m. sternocleidomastoideus tai m. splenius capitis.
Kaularangan lihasaktivaatiossa tapahtui huomattavia muutoksia, silloin kun lantion hallinta oli puutteellinen. Kaularangan lihasten huomattiin myös aktivoituvan yhtäaikaisesti tärähdyksen aikana, mahdollisesti suojatakseen rankaa vauriolta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tasapainoa tutkiessa ja harjoittaessa, huomioiden eri kehon osien liikkeiden vaikutukset toisiinsa.