Pain in premature infants : Pain reactions and possible consequences in later life
Lehmussaari, Riikka; Hirvonen, Leena-Mari (2016)
Lehmussaari, Riikka
Hirvonen, Leena-Mari
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918147
Tiivistelmä
Noin kuusi prosenttia kaikista vastasyntyneistä Suomessa syntyy keskosina. Keskosia hoidetaan vastasyntyneiden teho-osastolla, jossa he kokevat päivittäin monia kivuliaita toimenpiteitä. Keskoslasten kipua huomioidaan edelleen riittämättömästi, jonka vuoksi kipureaktiot tulisi tunnistaa ja huomioida terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin lapsiin, keskoset kärsivät todennäköisemmin kehityksellisistä viiveistä ja vammoista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten keskoset reagoivat kipuun ja mitä seurauksia keskosena koetulla kivulla voi olla lapsen myöhemmässä elämässä. Työn tarkoituksena oli koota päivitettyä tietoa terveydenhuollon ammattilaisille sekä opiskelijoille kirjallisuuskatsauksen muodossa, jotta he voisivat kehittää ammatillista osaamistaan vastasyntyneiden hoitotyössä sekä keskoslapsen kivun hoidossa.
Aineistoa kerättiin useasta artikkelitietokannasta mukaan lukien Academic Search Elite, Cinahl, Cochrane Library, Elsevier Science Direct ja PubMed. Kaikkiaan viisitoista artikkelia valittiin katsaukseen. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Keskonen reagoi kipuun erilaisin fysiologisin, käytöksellisin sekä hormonaalisin muutoksin. Muutokset eivät ole kivulle spesifejä, ne saattavat liittyä myös muuhun ahdinkoon tai epämukavuuteen. Keskoset ovat herkempiä kivulle kuin täysiaikaset vastasyntyneet ja kosketuksen ja kivun toisistaan erottaminen on heille hankalaa. Keskosena koettu kipu vaikuttaa kehittyviin aivoihin ja saattaa aiheuttaa muutoksia kognitiivisessa kehityksessä, myöhemmässä kipukäsityksessä, hormonitoiminnassa sekä aivojen rakenteessa. Hoitajilla tulisi olla asianmukainen tieto keskosen kivusta jotta kivun negatiiviset seuraukset voitaisiin minimoida. Jatkotutkimusehdotuksina on tarkempi tutkimus liittyen keskosena koettuun kipuun suhteessa kognitiivisiin ja motorisiin toimintoihin kouluiässä, sekä lapsen sukupuolen mahdollinen vaikutus keskosena koetun kivun pitkäaikaisiin seurauksiin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten keskoset reagoivat kipuun ja mitä seurauksia keskosena koetulla kivulla voi olla lapsen myöhemmässä elämässä. Työn tarkoituksena oli koota päivitettyä tietoa terveydenhuollon ammattilaisille sekä opiskelijoille kirjallisuuskatsauksen muodossa, jotta he voisivat kehittää ammatillista osaamistaan vastasyntyneiden hoitotyössä sekä keskoslapsen kivun hoidossa.
Aineistoa kerättiin useasta artikkelitietokannasta mukaan lukien Academic Search Elite, Cinahl, Cochrane Library, Elsevier Science Direct ja PubMed. Kaikkiaan viisitoista artikkelia valittiin katsaukseen. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Keskonen reagoi kipuun erilaisin fysiologisin, käytöksellisin sekä hormonaalisin muutoksin. Muutokset eivät ole kivulle spesifejä, ne saattavat liittyä myös muuhun ahdinkoon tai epämukavuuteen. Keskoset ovat herkempiä kivulle kuin täysiaikaset vastasyntyneet ja kosketuksen ja kivun toisistaan erottaminen on heille hankalaa. Keskosena koettu kipu vaikuttaa kehittyviin aivoihin ja saattaa aiheuttaa muutoksia kognitiivisessa kehityksessä, myöhemmässä kipukäsityksessä, hormonitoiminnassa sekä aivojen rakenteessa. Hoitajilla tulisi olla asianmukainen tieto keskosen kivusta jotta kivun negatiiviset seuraukset voitaisiin minimoida. Jatkotutkimusehdotuksina on tarkempi tutkimus liittyen keskosena koettuun kipuun suhteessa kognitiivisiin ja motorisiin toimintoihin kouluiässä, sekä lapsen sukupuolen mahdollinen vaikutus keskosena koetun kivun pitkäaikaisiin seurauksiin.