”No meidän perustehtävä on tukea nuoren kotoutumista ja itsenäistymistä” : kotoutumislain mukainen jälkihuolto neljällä paikkakunnalla
Berschewsky, Tuulia (2016)
Berschewsky, Tuulia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919728
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919728
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tampereen ammattikorkeakoulu
Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosionomi ylempi AMK koulutus
Berschewsky Tuulia:
”No meidän perustehtävä on tukea nuoren kotoutumista ja itsenäistymistä”
Kotoutumislain mukainen jälkihuolto neljällä paikkakunnalla
Opinnäytetyö 172 sivua, joista liitteitä 16 sivua
Joulukuu 2016
______________________________________________________________________
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kotoutumislain mukaista jälkihuoltoa Suomessa, neljällä eri paikkakunnalla. Paikkakunnat valikoituivat kotoutumisen jälkihuoltotyötä tekevien verkoston kautta ja niissä on tehty kotoutumislain mukaista jälkihuoltotyötä jo jonkun aikaa. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten kotoutumislain mukaista jälkihuoltoa toteutetaan? 2. Mitkä ovat toimivat hyvät käytänteet ja mikä on haasteellista jälkihuollon toteuttamisessa? 3. Miten kotoutumisen jälkihuoltoa pitäisi kehittää? Lisäksi, työn edetessä, nostettiin neljäs tutkimuskysymys esiin: 4. Miten jälkihuolto tukee nuoren kotoutumista ja elämänhallintaa? Opinnäytetyön tavoite oli löytää jälkihuollon onnistumiseen ja nuoren elämänhallintaan liittyviä tekijöitä, nimetä jälkihuollon palveluita sekä saada selville jälkihuollon hyviä käytäntöjä, haasteita tai kehittämiskohtia.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen keskeiset käsitteiksi muodostuivat turvapaikanhakija, kotouttaminen ja jälkihuolto. Laadullinen tutkimus suoritettiin teemahaastatteluilla. Neljässä haastattelussa oli yhteensä seitsemän sosiaalityöntekijää ja ohjaajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Aineistosta muodostui roolien ja resurssien, verkostojen ja toiminnan lähtökohtien pohjalta neljä mallia: myötätuntoinen, henkilöitynyt, prosessoitu ja alueellinen. Lisäksi tuloksista tuli esiin jälkihuollon keskeiset sisällöt, joita olivat jälkihuollon alkuun liittyvä intensiivinen tuki, koko jälkihuoltokaaren kestävä ohjaus ja tuki, koulutuspolut, toimeentulo sekä jälkihuollon päättyminen. Nuoren elämänhallintaan liittyviä tekijöistä nousivat esiin ihmissuhteet, kahden kulttuurin välillä eläminen ja nuorten elämäntilanne, taustat ja voimavarat. Viimeisenä kokonaisuutena selvitettiin kuntien hyviä käytäntöjä, haasteita ja kehittämisideoita. Toimiva työyhteisö, osaavat työntekijät, verkostot, työn ajallinen jatkumo sekä matalankynnyksen palvelut koettiin hyviksi käytännöiksi
Keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että jälkihuollon järjestäminen on monitasoista ja siinä on useita ulottuvuuksia, valtion tasolta aina nuoren omaan rooliin. Jälkihuollossa korostuu yksilöllisyys, ja nuoren vaihtuvat elämäntilanteet vaikuttavat jälkihuollon onnistumiseen. Jälkihuollon toteuttamisen kannalta nuoren ohjaaminen on keskeinen toimintamalli. Riittävä tuki on tärkeää siirtymävaiheissa. Kotoutumisen ja sopeutumisen osalta ihmissuhteet ovat keskeisessä roolissa. Nuorille kotoutumislain mukaisen jälkihuollon järjestämisen vapaaehtoisuus tarkoittaa epätasa-arvoa ja vaihtelevia mahdollisuuksia päästä palveluiden piiriin. Jälkihuollon vaikuttavuudesta kotoutumisprosessissa saisi paremmin tietoa tutkimalla jälkihuollon jättäneiden nuorten elämänpolkuja.
______________________________________________________________________
Tampereen ammattikorkeakoulu
Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosionomi ylempi AMK koulutus
Berschewsky Tuulia:
”No meidän perustehtävä on tukea nuoren kotoutumista ja itsenäistymistä”
Kotoutumislain mukainen jälkihuolto neljällä paikkakunnalla
Opinnäytetyö 172 sivua, joista liitteitä 16 sivua
Joulukuu 2016
______________________________________________________________________
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kotoutumislain mukaista jälkihuoltoa Suomessa, neljällä eri paikkakunnalla. Paikkakunnat valikoituivat kotoutumisen jälkihuoltotyötä tekevien verkoston kautta ja niissä on tehty kotoutumislain mukaista jälkihuoltotyötä jo jonkun aikaa. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten kotoutumislain mukaista jälkihuoltoa toteutetaan? 2. Mitkä ovat toimivat hyvät käytänteet ja mikä on haasteellista jälkihuollon toteuttamisessa? 3. Miten kotoutumisen jälkihuoltoa pitäisi kehittää? Lisäksi, työn edetessä, nostettiin neljäs tutkimuskysymys esiin: 4. Miten jälkihuolto tukee nuoren kotoutumista ja elämänhallintaa? Opinnäytetyön tavoite oli löytää jälkihuollon onnistumiseen ja nuoren elämänhallintaan liittyviä tekijöitä, nimetä jälkihuollon palveluita sekä saada selville jälkihuollon hyviä käytäntöjä, haasteita tai kehittämiskohtia.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen keskeiset käsitteiksi muodostuivat turvapaikanhakija, kotouttaminen ja jälkihuolto. Laadullinen tutkimus suoritettiin teemahaastatteluilla. Neljässä haastattelussa oli yhteensä seitsemän sosiaalityöntekijää ja ohjaajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Aineistosta muodostui roolien ja resurssien, verkostojen ja toiminnan lähtökohtien pohjalta neljä mallia: myötätuntoinen, henkilöitynyt, prosessoitu ja alueellinen. Lisäksi tuloksista tuli esiin jälkihuollon keskeiset sisällöt, joita olivat jälkihuollon alkuun liittyvä intensiivinen tuki, koko jälkihuoltokaaren kestävä ohjaus ja tuki, koulutuspolut, toimeentulo sekä jälkihuollon päättyminen. Nuoren elämänhallintaan liittyviä tekijöistä nousivat esiin ihmissuhteet, kahden kulttuurin välillä eläminen ja nuorten elämäntilanne, taustat ja voimavarat. Viimeisenä kokonaisuutena selvitettiin kuntien hyviä käytäntöjä, haasteita ja kehittämisideoita. Toimiva työyhteisö, osaavat työntekijät, verkostot, työn ajallinen jatkumo sekä matalankynnyksen palvelut koettiin hyviksi käytännöiksi
Keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että jälkihuollon järjestäminen on monitasoista ja siinä on useita ulottuvuuksia, valtion tasolta aina nuoren omaan rooliin. Jälkihuollossa korostuu yksilöllisyys, ja nuoren vaihtuvat elämäntilanteet vaikuttavat jälkihuollon onnistumiseen. Jälkihuollon toteuttamisen kannalta nuoren ohjaaminen on keskeinen toimintamalli. Riittävä tuki on tärkeää siirtymävaiheissa. Kotoutumisen ja sopeutumisen osalta ihmissuhteet ovat keskeisessä roolissa. Nuorille kotoutumislain mukaisen jälkihuollon järjestämisen vapaaehtoisuus tarkoittaa epätasa-arvoa ja vaihtelevia mahdollisuuksia päästä palveluiden piiriin. Jälkihuollon vaikuttavuudesta kotoutumisprosessissa saisi paremmin tietoa tutkimalla jälkihuollon jättäneiden nuorten elämänpolkuja.
______________________________________________________________________