Dialogisuus hoitotyöntekijän ja päihteitä käyttävän potilaan kanssa hoitotilanteissa
Nätynki, Tarja (2016)
Nätynki, Tarja
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120619233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120619233
Tiivistelmä
Dialogisuus määrittää erityisesti vuorovaikutustilanteessa mukana olevien henkilöiden keskinäisen suhteen luonnetta ja sitä, mitä heidän välillään tässä keskinäisessä kanssakäymisessä tapahtuu. Dialogisuus kuvaa kahden tai useamman henkilön vastavuoroista käyttäytymistä suhteena kuin myös prosessina, johon sisältyy eri ominaisuuksia tai tunnusmerkkejä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Kuusamon psykiatrisen osaston hoitotyöntekijöiden ja päihdepotilaan välisen dialogisuuden haasteita ja niihin esitettyjä ratkaisuehdotuksia. Tavoitteena oli kehittää hoitotyöntekijöiden ja päihdepotilaan dialogisuutta hoitotilanteissa. Aineisto kerättiin hoitotyöntekijöiltä, joilla oli kokemusta Kuusamon psykiatrisen osaston päihdehoitotyöstä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin 6-3-5 -menetelmää. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Hoitotyöntekijöiden kokemiksi haasteiksi muodostuivat päihdepotilaan kohtaaminen, päihdepotilaan ja hoito-työntekijän välinen luottamus sekä päihdepotilaan hoitoon sitoutuminen. Hoitotyöntekijät esittivät päihdepoti-laan kohtaamisen haasteen ratkaisuehdotuksina turvallisen ja rauhallisen ilmapiirin luomista, ammatillista koh-taamista ja vuoropuhelua. Hoitotyöntekijät esittivät hoitotyöntekijän ja päihdepotilaan välisen luottamuksen haasteeseen ratkaisuehdotuksina vastuun ottamista ja asiantuntijuutta. Päihdepotilaan hoitoon sitoutumisen haasteisiin hoitotyöntekijät esittivät ratkaisuehdotuksina tavoitteiden laadintaa, motivoivaa keskustelua ja verkostoyhteistyötä.
Hoitotilanteen dialogisuutta voidaan kehittää turvallisen ilmapiirin varmistamisella, avoimella kunnioittavalla asenteella ja vuoropuhelulla, jolloin ollaan aidosti kiinnostuneita potilaasta. Näyttöön perustuvalla tiedolla ja ohjauksella lisätään molemminpuolista luottamusta. Tavoitteet tulee olla asiakaslähtöisiä ja realistisia. Perheen ja verkoston mukanaolo tavoitteiden yhdenmukaistamiseksi on potilaan hoidon kannalta etu. Päihdepotilaan hoitoon motivoimisessa käytetään ohjausmenetelmänä motivoivaa keskustelua.
Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, miten päihdepotilas kokee dialogisuuden toteutumisen hoitotilanteissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Kuusamon psykiatrisen osaston hoitotyöntekijöiden ja päihdepotilaan välisen dialogisuuden haasteita ja niihin esitettyjä ratkaisuehdotuksia. Tavoitteena oli kehittää hoitotyöntekijöiden ja päihdepotilaan dialogisuutta hoitotilanteissa. Aineisto kerättiin hoitotyöntekijöiltä, joilla oli kokemusta Kuusamon psykiatrisen osaston päihdehoitotyöstä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin 6-3-5 -menetelmää. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Hoitotyöntekijöiden kokemiksi haasteiksi muodostuivat päihdepotilaan kohtaaminen, päihdepotilaan ja hoito-työntekijän välinen luottamus sekä päihdepotilaan hoitoon sitoutuminen. Hoitotyöntekijät esittivät päihdepoti-laan kohtaamisen haasteen ratkaisuehdotuksina turvallisen ja rauhallisen ilmapiirin luomista, ammatillista koh-taamista ja vuoropuhelua. Hoitotyöntekijät esittivät hoitotyöntekijän ja päihdepotilaan välisen luottamuksen haasteeseen ratkaisuehdotuksina vastuun ottamista ja asiantuntijuutta. Päihdepotilaan hoitoon sitoutumisen haasteisiin hoitotyöntekijät esittivät ratkaisuehdotuksina tavoitteiden laadintaa, motivoivaa keskustelua ja verkostoyhteistyötä.
Hoitotilanteen dialogisuutta voidaan kehittää turvallisen ilmapiirin varmistamisella, avoimella kunnioittavalla asenteella ja vuoropuhelulla, jolloin ollaan aidosti kiinnostuneita potilaasta. Näyttöön perustuvalla tiedolla ja ohjauksella lisätään molemminpuolista luottamusta. Tavoitteet tulee olla asiakaslähtöisiä ja realistisia. Perheen ja verkoston mukanaolo tavoitteiden yhdenmukaistamiseksi on potilaan hoidon kannalta etu. Päihdepotilaan hoitoon motivoimisessa käytetään ohjausmenetelmänä motivoivaa keskustelua.
Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, miten päihdepotilas kokee dialogisuuden toteutumisen hoitotilanteissa.