Päihteitä raskausaikana käyttävien äitien vanhemmuuden tukeminen ja siinä kohdatut haasteet
Rauhala, Jenni (2016)
Rauhala, Jenni
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519192
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoitus oli antaa ääni päihteitä käyttävien äitien ja vanhemmuuden tukemisen parissa työskenteleville ammattilaisille ja mahdollisuus kertoa omin sanoin kokemistaan haasteista työssään samalla pohtien päihteiden vaikutusta itse äitiyteen ja lapsuuteen. Tavoitteena oli tuoda esiin yhteiskunnallisestikin arkaa aihetta lisäten tietoa ja ongelmakohtia, mikä edesauttaa ammattilaisia kehittämään auttamisen keinoja. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa ammattilaisten antamien haastattelujen pohjalta analysoitiin päihteiden vaikutuksia, tuen antamisen keinoja sekä tuen antamisessa havaittuja haasteita. Haastattelu suoritettiin kolmelle ammattilaiselle. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin naisten alkoholinkäytön historiaa, päihteiden käytön vaikutuksia äitiin, lapseen ja vanhemmuuteen sekä tuen antamisen haasteita niin tuen saajan, kuin tuen antajan näkökulmista.
Pitkälle meneviä johtopäätöksiä tutkimuksesta ei voida kuitenkaan tehdä, koska tutkimukseen osallistuneita oli niin vähän. Saadut tutkimustulokset viittasivat oletetusti kaikesta huolimatta siihen, että naisten alkoholinkäytön lisääntymisen myötä sosiaali- ja terveysalan päihdeongelmaiset asiakkaat ovat lisääntyneet. Tuloksien kautta ilmeni, että päihteitä käyttävien vanhempien tukeminen lähtee päihteettömän elämän tavoittelusta, sillä päihteiden käyttö heikentää vanhemmuuden rooliin kuuluvia tehtäviä. Päihteitä käyttävät äidit ovat valmiita vastaanottamaan tukea ja raskaus koettiinkin erityisen otollisena ajankohtana päihteettömyyteen tukevassa muutoksessa. Haasteina koettiin kuitenkin äidit, joiden päihteiden käyttö ei tule ilmi raskausaikana. Päihteitä käyttävien äitien kokema syyllisyys ja lapsen huostaanoton pelko tutkimuksessa esittivät syytä, miksi päihteiden käyttö jätetään kertomatta. Suurena ongelmana pidettiin myös päihteidenkäytön ylisukupolvisuusutta, mikä aiheuttaa kierteen kykenemättömään vanhemmuuteen. Kaiken kaikkiaan tutkimuksesta voidaan todeta, että Seinäjoella tuen tarjonta on monipuolista. Matalan kynnyksen palveluita perhetyön muodossa koettiin kuitenkin päihdeperheille olevan liian vähän ja koulutusta puheeksi ottamisen keinoihin toivottiin tarjottavan. Myös mahdollisuutta työnohjaukseen kaivattiin tällaisten vaikeiden asioiden parissa työskenteleville.
Pitkälle meneviä johtopäätöksiä tutkimuksesta ei voida kuitenkaan tehdä, koska tutkimukseen osallistuneita oli niin vähän. Saadut tutkimustulokset viittasivat oletetusti kaikesta huolimatta siihen, että naisten alkoholinkäytön lisääntymisen myötä sosiaali- ja terveysalan päihdeongelmaiset asiakkaat ovat lisääntyneet. Tuloksien kautta ilmeni, että päihteitä käyttävien vanhempien tukeminen lähtee päihteettömän elämän tavoittelusta, sillä päihteiden käyttö heikentää vanhemmuuden rooliin kuuluvia tehtäviä. Päihteitä käyttävät äidit ovat valmiita vastaanottamaan tukea ja raskaus koettiinkin erityisen otollisena ajankohtana päihteettömyyteen tukevassa muutoksessa. Haasteina koettiin kuitenkin äidit, joiden päihteiden käyttö ei tule ilmi raskausaikana. Päihteitä käyttävien äitien kokema syyllisyys ja lapsen huostaanoton pelko tutkimuksessa esittivät syytä, miksi päihteiden käyttö jätetään kertomatta. Suurena ongelmana pidettiin myös päihteidenkäytön ylisukupolvisuusutta, mikä aiheuttaa kierteen kykenemättömään vanhemmuuteen. Kaiken kaikkiaan tutkimuksesta voidaan todeta, että Seinäjoella tuen tarjonta on monipuolista. Matalan kynnyksen palveluita perhetyön muodossa koettiin kuitenkin päihdeperheille olevan liian vähän ja koulutusta puheeksi ottamisen keinoihin toivottiin tarjottavan. Myös mahdollisuutta työnohjaukseen kaivattiin tällaisten vaikeiden asioiden parissa työskenteleville.