Automaatioradan perehdytys kliinisen kemian laboratoriossa : Näyttöön perustuva perehdytyssuunnitelma laboratoriohoitajille
Korhonen, Juuli (2016)
Korhonen, Juuli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120418952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120418952
Tiivistelmä
Hyvä perehdytys lisää työhyvinvointia ja syventää työntekijän ammattitaitoa, joten työn tavoitteena oli kehittää perehdytystä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä näyttöön perustuva perehdytyssuunnitelma. Kirjallisuushaulla ja fokusryhmähaastattelun avulla tehty näyttöön perustuva tieto on synteesi ajantasaisesta, tutkitusta tiedosta. Systemaattinen kirjallisuushaku on menetelmänä yksi luotettavimmista tavoista yhdistää aikaisemmin tutkittua tietoa. Näyttöön perustuva toiminta on tarkoitettu käytännön työn apuvälineeksi.
Tässä työssä tehtiin näyttöön perustava perehdytyssuunnitelma kliinisen kemian laboratorioon, automaatioradalle Päijät-Hämeen laboratoriopalveluiden liikelaitokselle. Kliinisen kemian laboratoriossa työskentelee laboratoriohoitajia kolmivuoro- ja kaksivuorotyössä sekä päivätyössä. Kolmivuorotyöntekijöitä on tällä hetkellä noin kolmekymmentäviisi. Perehdytyssuunnitelma keskittyi kolmivuorotyöntekijöiden perehdyttämiseen.
Tutkimusmenetelmänä sovellettiin systemaattista kirjallisuushakua sekä tehtiin fokusryhmä-haastattelu. Kirjallisuushaulla hahmotettiin tutkitun tiedon kokonaisuutta; saatiin tietoa tutkimusten määrästä, sisällöstä ja menetelmistä. Fokusryhmähaastatteluun valittiin ammattilaisia, joilla on asiantuntijatietoa ja kokemusta kliinisen kemian laboratoriosta ja perehdyttämisestä Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Kirjallisuushaulla löydettiin viisi julkaisua, jotka muodostivat kattavan tietolähteen perehdyttämisen suunnittelusta. Fokusryhmähaastattelussa nousi esille seitsemän teemaa: perehdytyksen konkreettinen sisältö, tiedonkulku, järjestelmällisyys, palautejärjestelmä, yhdenmukaisuus ja jatkuvuus sekä vastuun että tuen jakaminen.
Perehdytyssuunnitelman pohjana toimi kirjallisuushaku, fokusryhmähaastattelu ja erilaiset ohjeistukset, kuten kliinisen kemian laboratoriossa käytetyt standardit, toimintakäsikirja ja laitemateriaalit. Perehdytyssuunnitelman käytännön toteutus oli työvuorosuunnittelussa sekä perehdytyksen etenemisen ja suunnitelman varmistamisessa. Perehdytyssuunnitelma jaettiin työpisteeseen kansiossa, joka sisälsi aikataulun, sisällön ja perehdytyskaavakkeet. Perehdytyssuunnitelma otettiin käyttöön syyskuussa 2016. Jatkotutkimusehdotuksena on perehdytyssuunnitelman toimivuuden tutkiminen.
Tässä työssä tehtiin näyttöön perustava perehdytyssuunnitelma kliinisen kemian laboratorioon, automaatioradalle Päijät-Hämeen laboratoriopalveluiden liikelaitokselle. Kliinisen kemian laboratoriossa työskentelee laboratoriohoitajia kolmivuoro- ja kaksivuorotyössä sekä päivätyössä. Kolmivuorotyöntekijöitä on tällä hetkellä noin kolmekymmentäviisi. Perehdytyssuunnitelma keskittyi kolmivuorotyöntekijöiden perehdyttämiseen.
Tutkimusmenetelmänä sovellettiin systemaattista kirjallisuushakua sekä tehtiin fokusryhmä-haastattelu. Kirjallisuushaulla hahmotettiin tutkitun tiedon kokonaisuutta; saatiin tietoa tutkimusten määrästä, sisällöstä ja menetelmistä. Fokusryhmähaastatteluun valittiin ammattilaisia, joilla on asiantuntijatietoa ja kokemusta kliinisen kemian laboratoriosta ja perehdyttämisestä Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Kirjallisuushaulla löydettiin viisi julkaisua, jotka muodostivat kattavan tietolähteen perehdyttämisen suunnittelusta. Fokusryhmähaastattelussa nousi esille seitsemän teemaa: perehdytyksen konkreettinen sisältö, tiedonkulku, järjestelmällisyys, palautejärjestelmä, yhdenmukaisuus ja jatkuvuus sekä vastuun että tuen jakaminen.
Perehdytyssuunnitelman pohjana toimi kirjallisuushaku, fokusryhmähaastattelu ja erilaiset ohjeistukset, kuten kliinisen kemian laboratoriossa käytetyt standardit, toimintakäsikirja ja laitemateriaalit. Perehdytyssuunnitelman käytännön toteutus oli työvuorosuunnittelussa sekä perehdytyksen etenemisen ja suunnitelman varmistamisessa. Perehdytyssuunnitelma jaettiin työpisteeseen kansiossa, joka sisälsi aikataulun, sisällön ja perehdytyskaavakkeet. Perehdytyssuunnitelma otettiin käyttöön syyskuussa 2016. Jatkotutkimusehdotuksena on perehdytyssuunnitelman toimivuuden tutkiminen.