Röntgenhoitajien lisäkoulutustarve lääketieteellisten kuvien lausumiseksi : Systemoitu kirjallisuuskatsaus
Tarvainen, Saija (2016)
Tarvainen, Saija
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519074
Tiivistelmä
Suomessa röntgenhoitajan tutkinto perustuu ammattikorkeakoululakiin. Suomalainen röntgenhoitajan peruskoulutus on 210 opintopisteen laajuinen ja kestää keskimäärin 3,5 vuotta. Isossa-Britanniassa koulutus on hieman suppeampi, mutta heillä diagnostiseen radiografiaan suuntautuvat opiskelijat opiskelevat kuvantulkintaa jo peruskoulutuksessa. Kuvanlausunnasta voidaan Isossa-Britanniassa opiskelujen laajuuden perusteella suorittaa jatko-opiskelijan kliinisen raportoinnin tutkintotodistus, ylempi jatkotutkinto tai maisterin tutkinto, jotka pätevöittävät tiettyjen tutkimusten lausuntaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa röntgenhoitajien perusopintojen jälkeistä koulutustarvetta, jotta he pätevöityisivät lausumaan lääketieteellisiä kuvia ja selvittää, onko työ koettu muualla laadultaan riittävän korkeaksi, jotta muutos kannattaisi tuoda Suomeen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää laaja-alaisesti tutkimustietoa hyvän tieteellisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kehittää röntgenhoitajien koulutusta ja ammattia tulevaisuudessa tutkitun tiedon avulla niin, että pystymme vastaamaan alati kasvavan ja monimutkaistuvan kuvantamistyön tarpeisiin. Työstä saattaa olla hyötyä niille röntgenhoitajille, jotka ovat jo kuulleet tästä tulevasta jatkokoulutusmahdollisuudesta ja ovat kiinnostuneita aiheesta, mutta eivät tiedä mitä koulutus käytännössä voisi tarkoittaa. Henkilökohtaisena tavoitteena oli laajentaa omaa asiantuntijuusosaamista, selvittää oman työuran kehitysmahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Kirjallisuuskatsaus suoritettiin noudattamalla systemaattisen kirjallisuuskatsauksen olennaisia vaiheita. Kirjallisuushaku suoritettiin ennalta suunnitellun hakustrategian mukaisesti ja tietoa haettiin 8 tietokannasta sekä Google Scholarista. Kirjallisuushaku tuotti 1142 tulosta, joista otsikon, abstraktin ja lopulta koko tekstin perusteella hylättiin 1135 noudattamalla ennalta asetettuja mukaanotto- ja poissulkukriteerejä. Tiedonhaku- ja valintaprosessit kirjattiin raporttiin mahdollisimman tarkkaan, jotta lukija voi sen halutessaan toistaa ja toisaalta jotta tutkimuksen luotettavuus ei kärsisi.
Röntgenhoitajien suorittama kuvanlausunta Isossa-Britanniassa on laadultaan korkeatasoista. Lausuntojen herkkyys, tarkkuus ja yhtäpitävyys ovat samaa luokkaa kuin konsultoivien radiologien ja lisäksi palvelulla voidaan säästää rahaa ja aikaa. Röntgenhoitajia voidaan kouluttaa useiden eri modaliteettien tutkimusten lausuntaan ja koulutuksen on oltava asianmukaista. Kuvanlausuntatyöhön on saatava tukea radiologeilta, kliinikoilta ja kollegoilta. Koulutus voidaan järjestää tietyiltä osin verkko-opetuksena, mutta röntgenhoitajat kannattavat työperusteisen oppimisen ja korkeakouluilla suoritettavien opetus jaksojen tai päivien yhdistelmää. Röntgenhoitajat kokivat, että koulutuksessa on tärkeää saada olla vuorovaikutuksessa vertaisoppijien, tutoreiden, asiantuntijoiden ja radiologien kanssa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa röntgenhoitajien perusopintojen jälkeistä koulutustarvetta, jotta he pätevöityisivät lausumaan lääketieteellisiä kuvia ja selvittää, onko työ koettu muualla laadultaan riittävän korkeaksi, jotta muutos kannattaisi tuoda Suomeen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää laaja-alaisesti tutkimustietoa hyvän tieteellisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kehittää röntgenhoitajien koulutusta ja ammattia tulevaisuudessa tutkitun tiedon avulla niin, että pystymme vastaamaan alati kasvavan ja monimutkaistuvan kuvantamistyön tarpeisiin. Työstä saattaa olla hyötyä niille röntgenhoitajille, jotka ovat jo kuulleet tästä tulevasta jatkokoulutusmahdollisuudesta ja ovat kiinnostuneita aiheesta, mutta eivät tiedä mitä koulutus käytännössä voisi tarkoittaa. Henkilökohtaisena tavoitteena oli laajentaa omaa asiantuntijuusosaamista, selvittää oman työuran kehitysmahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Kirjallisuuskatsaus suoritettiin noudattamalla systemaattisen kirjallisuuskatsauksen olennaisia vaiheita. Kirjallisuushaku suoritettiin ennalta suunnitellun hakustrategian mukaisesti ja tietoa haettiin 8 tietokannasta sekä Google Scholarista. Kirjallisuushaku tuotti 1142 tulosta, joista otsikon, abstraktin ja lopulta koko tekstin perusteella hylättiin 1135 noudattamalla ennalta asetettuja mukaanotto- ja poissulkukriteerejä. Tiedonhaku- ja valintaprosessit kirjattiin raporttiin mahdollisimman tarkkaan, jotta lukija voi sen halutessaan toistaa ja toisaalta jotta tutkimuksen luotettavuus ei kärsisi.
Röntgenhoitajien suorittama kuvanlausunta Isossa-Britanniassa on laadultaan korkeatasoista. Lausuntojen herkkyys, tarkkuus ja yhtäpitävyys ovat samaa luokkaa kuin konsultoivien radiologien ja lisäksi palvelulla voidaan säästää rahaa ja aikaa. Röntgenhoitajia voidaan kouluttaa useiden eri modaliteettien tutkimusten lausuntaan ja koulutuksen on oltava asianmukaista. Kuvanlausuntatyöhön on saatava tukea radiologeilta, kliinikoilta ja kollegoilta. Koulutus voidaan järjestää tietyiltä osin verkko-opetuksena, mutta röntgenhoitajat kannattavat työperusteisen oppimisen ja korkeakouluilla suoritettavien opetus jaksojen tai päivien yhdistelmää. Röntgenhoitajat kokivat, että koulutuksessa on tärkeää saada olla vuorovaikutuksessa vertaisoppijien, tutoreiden, asiantuntijoiden ja radiologien kanssa.