Muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemuksia tukihenkilön vaikutuksesta muistisairaan elämänlaatuun ja mielialaan
Hämäläinen, Susanna; Uusitalo, Marianna (2016)
Hämäläinen, Susanna
Uusitalo, Marianna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218800
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia tukihenkilön vaikutusta muistisairaan elämänlaatuun ja mielialaan. Opinnäytetyössä pyrittiin saamaan muistisairaan oma ääni kuuluviin. Haastateltavat muistisairaat henkilöt ja heidän läheisensä saatiin tutkimukseen Pirkanmaan Muistiyhdistyksen TUKEVA-hankkeen kautta.
Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin lomakehaastattelulla ja sen toteuttamisessa hyödynnettiin MIKE -työvälinettä. Tutkimukseen haastateltiin seitsemää pirkanmaalaista muistisairasta henkilöä ja viiden muistisairaan henkilön puolisoa. Opinnäytetyön laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tukihenkilöllä koettiin olevan positiivinen vaikutus muistisairaan elämänlaatuun ja mielialaan. Tukihenkilön koettiin tuoneen muistisairaan ja hänen läheisensä elämään iloa, virkeyttä, vaihtelua, sisältöä ja uusia asioita. Muistisairaiden ja heidän läheistensä yksilölliset tarpeet vaikuttivat tukihenkilön koettuun tarpeellisuuteen. Muistisairaat eivät kokeneet tukihenkilöä heille itselleen välttämättömäksi, mutta kokivat tukihenkilön olevan tarpeellinen heidän läheiselleen. Jokainen läheisistä koki tukihenkilön olevan tarpeellinen niin heille itselleen kuin heidän muistisairaalle puolisolleenkin.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tukihenkilö koettiin tarpeellisemmaksi läheiselle kuin muistisairaalle. Erittäin tarpeelliseksi tukihenkilö koettiin silloin, kun muistisairaus oli edennyt pidemmälle ja läheisen oma jaksaminen oli koetuksella. Tukihenkilötoimintaan oltiin tyytyväisiä ja se koettiin erittäin tärkeäksi ja tarpeelliseksi toiminnaksi. Opinnäytetyö tarjoaa tietoa myös muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemuksista tukihenkilötoiminnassa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Pirkanmaan Muistiyhdistyksen TUKEVA-hankkeessa ja tukihenkilötoiminnan kehittämisessä.
Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin lomakehaastattelulla ja sen toteuttamisessa hyödynnettiin MIKE -työvälinettä. Tutkimukseen haastateltiin seitsemää pirkanmaalaista muistisairasta henkilöä ja viiden muistisairaan henkilön puolisoa. Opinnäytetyön laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tukihenkilöllä koettiin olevan positiivinen vaikutus muistisairaan elämänlaatuun ja mielialaan. Tukihenkilön koettiin tuoneen muistisairaan ja hänen läheisensä elämään iloa, virkeyttä, vaihtelua, sisältöä ja uusia asioita. Muistisairaiden ja heidän läheistensä yksilölliset tarpeet vaikuttivat tukihenkilön koettuun tarpeellisuuteen. Muistisairaat eivät kokeneet tukihenkilöä heille itselleen välttämättömäksi, mutta kokivat tukihenkilön olevan tarpeellinen heidän läheiselleen. Jokainen läheisistä koki tukihenkilön olevan tarpeellinen niin heille itselleen kuin heidän muistisairaalle puolisolleenkin.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tukihenkilö koettiin tarpeellisemmaksi läheiselle kuin muistisairaalle. Erittäin tarpeelliseksi tukihenkilö koettiin silloin, kun muistisairaus oli edennyt pidemmälle ja läheisen oma jaksaminen oli koetuksella. Tukihenkilötoimintaan oltiin tyytyväisiä ja se koettiin erittäin tärkeäksi ja tarpeelliseksi toiminnaksi. Opinnäytetyö tarjoaa tietoa myös muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemuksista tukihenkilötoiminnassa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Pirkanmaan Muistiyhdistyksen TUKEVA-hankkeessa ja tukihenkilötoiminnan kehittämisessä.