Mentorointi sairaanhoitajien osaamisen kehittämisen välineenä : kokemuksia mentorointimallista
Sjögren, Niko (2016)
Sjögren, Niko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118645
Tiivistelmä
Mentorointi on osaamisen kehittämisen väline, jota on käytetty tiedon siirtämiseen jo vuosisatojen ajan. Sitä voidaan hyödyntää edelleen työelämässä valjastamaan kokeneiden työntekijöiden osaaminen sekä tietotaito koko organisaation yhteiseksi voimavaraksi.
Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Neurokirurgian tehovalvontaosastolla on käytössään uusille sairaanhoitajille suunnattu mentorointiohjelma. Tämän tavoitteena on helpottaa uusien työntekijöiden alkutaivalta tarjoamalla heille kokeneemman kollegan psykososiaalista tukea sekä kokemusosaamista oman osaamisensa kehittämisen tueksi. Tällä pyritään helpottamaan uusien työntekijöiden työssään kokemaa stressiä ja työyhteisöön sopeutumista, mutta toisaalta myös varmistamaan laatua ja kehittämään osaamista haastavassa työympäristössä.
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin tarkemmin tähän mentorointimalliin ja tuotiin esiin hyviä käytänteitä hoitohenkilöstölle suunnatun mentorointiohjelman suunnittelusta sekä toteutuksesta. Tarkoituksena oli myös kartoittaa mentorointiin osallistuneiden hoitajien kokemuksia mentoroinnin hyödyistä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla puolistrukturoidulla haastattelulla kyseisen yksikön mentorointiprosessista vastaavia työntekijöitä. Lisäksi aineistoa kerättiin sähköisellä kyselyhaastattelulomakkeella mentorointiprosessiin osallistuneilta mentoreilta (n=5) sekä aktoreilta (n=7). Tutkimuksessa kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimuksessa selvisi, että aktorit arvostivat mentorien kokemusosaamista sekä ammattitaitoa ja pitivät tärkeänä, että heillä oli mentorin kaltainen kokeneempi kollega, joka tarjosi tukea oman osaamisensa kehittämisessä. Mentorit puolestaan kokivat mentorin roolin arvostuksen osoituksena heidän osaamistaan kohtaan ja mentorointiprosessin kehittävän heidän osaamistaan oman työn jäsentämisen kautta. Mentorointi vaatii kuitenkin toimiakseen jokaisen osapuolen sitoutumista siihen.
Jatkossa olisi tärkeää suunnata tutkimuksia mentoroinnin pitkäaikaisiin vaikutuksiin ja tutkia objektiivisten mittareiden avulla mentoroinnin vaikutuksia muun muassa työntekijöiden työhyvinvointiin, osaamiseen sekä työn laatuun.
Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Neurokirurgian tehovalvontaosastolla on käytössään uusille sairaanhoitajille suunnattu mentorointiohjelma. Tämän tavoitteena on helpottaa uusien työntekijöiden alkutaivalta tarjoamalla heille kokeneemman kollegan psykososiaalista tukea sekä kokemusosaamista oman osaamisensa kehittämisen tueksi. Tällä pyritään helpottamaan uusien työntekijöiden työssään kokemaa stressiä ja työyhteisöön sopeutumista, mutta toisaalta myös varmistamaan laatua ja kehittämään osaamista haastavassa työympäristössä.
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin tarkemmin tähän mentorointimalliin ja tuotiin esiin hyviä käytänteitä hoitohenkilöstölle suunnatun mentorointiohjelman suunnittelusta sekä toteutuksesta. Tarkoituksena oli myös kartoittaa mentorointiin osallistuneiden hoitajien kokemuksia mentoroinnin hyödyistä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla puolistrukturoidulla haastattelulla kyseisen yksikön mentorointiprosessista vastaavia työntekijöitä. Lisäksi aineistoa kerättiin sähköisellä kyselyhaastattelulomakkeella mentorointiprosessiin osallistuneilta mentoreilta (n=5) sekä aktoreilta (n=7). Tutkimuksessa kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimuksessa selvisi, että aktorit arvostivat mentorien kokemusosaamista sekä ammattitaitoa ja pitivät tärkeänä, että heillä oli mentorin kaltainen kokeneempi kollega, joka tarjosi tukea oman osaamisensa kehittämisessä. Mentorit puolestaan kokivat mentorin roolin arvostuksen osoituksena heidän osaamistaan kohtaan ja mentorointiprosessin kehittävän heidän osaamistaan oman työn jäsentämisen kautta. Mentorointi vaatii kuitenkin toimiakseen jokaisen osapuolen sitoutumista siihen.
Jatkossa olisi tärkeää suunnata tutkimuksia mentoroinnin pitkäaikaisiin vaikutuksiin ja tutkia objektiivisten mittareiden avulla mentoroinnin vaikutuksia muun muassa työntekijöiden työhyvinvointiin, osaamiseen sekä työn laatuun.