MAPA-menetelmän merkitys lastenkodin hoitajien työhyvinvoinnin lisäämisessä ja voimaantumisessa
Haapamäki, Jaana (2016)
Haapamäki, Jaana
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118695
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni lähtökohtana oli selvittää ja etsiä vastauksia kysymyksiin, millaisia työhyvinvointia tukevia kokemuksia lastenkodissa työskentelevät hoitajat ovat saaneet MAPA-(Management of Actual or Potential Aggression) koulutuksesta ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet työntekijöiden voimaantumiseen MAPA-koulutuksen aikana. Aiheen valintaan vaikutti se, että koulutuksen annin tutkiminen voimaantumisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta on vähäistä lastensuojelun kentällä. Opinnäytetyön kohderyhmä oli harkinnanvarainen otos laitoksen vastaavia hoitajia, jotka olivat myös itse saaneet kyseisen koulutuksen. Haastateltavia oli viisi ja keskiössä olivat vastaavien hoitajien kokemukset työryhmänsä jäsenten voimaantumisesta sekä työhyvinvoinnista koulutuksen aikana tai sen jälkeen. Opinnäytetyö oli osaltaan laitoksen työhyvinvoinnin kehittämistoiminnan lähtökohdaksi ja MAPA-koulutuksen tueksi tehty tutkimus, jossa lopulta painottui työn kehittämisen sijaan tutkimuksellinen osuus aiheeseen.
Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelun pääteemoina olivat työhyvinvointi ja voimaantuminen. Haastattelut purettiin litteroiden haastatteludialogeiksi ja litteroidut tekstit teemoiteltiin teemahaastattelurungon aihealueiden mukaan. Aineistoa analysoitiin käyttäen lähtökohtana teemahaastattelurunkoa ja tutkimuksen tuloksiin paneuduttiin teoriaohjautuvasti voimaantumisen osaprosessien sekä työhyvinvoinnin portaiden teorioiden avulla. Aineistosta nousi esiin kaikkiin voimaantumisen osaprosesseihin liittyviä tekijöitä.
Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena ja havaintona oli se, että työntekijät olivat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja pitivät sitä hyödyllisenä. Työn hallinnan kokemukset sekä onnistumisen ja osaamisen kokemukset lisäsivät hoitajien itseluottamusta, ja tehokkuususkomukset mahdollistivat työhyvinvointia työssä. Positiivisen kokemuksen synnyttämä tyytyväisyys vaikutti työntekijöiden työmotivaatioon ja työhyvinvointiin, joka osaltaan näyttäytyi toiveikkaampana suhtautumisena työssä eteen tuleviin hankaliinkin tilanteisiin. Työryhmä ja muut hoitajat toimivat voimavarana työhyvinvoinnin rakentumisessa kun työyhteisö näyttäytyi yksilöä hyväksyvänä ja tukevana. Opinnäytetyö antoi osviittaa siitä, että MAPA-koulutus lisäsi osastotyöryhmien työhyvinvoinnin kokemuksia ja tarjosi tilaisuuden voimaantumisprosessin käynnistymiselle. Koulutus ei kuitenkaan yksinään riitä kannattelemaan syntyneitä positiivisia vaikutuksia. Voimaantuminen on henkilökohtainen prosessi. Toinen ihminen ei voi voimaannuttaa toista ihmistä, mutta voimaantumista voidaan tukea ja siihen voidaan luoda edellytyksiä.
Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelun pääteemoina olivat työhyvinvointi ja voimaantuminen. Haastattelut purettiin litteroiden haastatteludialogeiksi ja litteroidut tekstit teemoiteltiin teemahaastattelurungon aihealueiden mukaan. Aineistoa analysoitiin käyttäen lähtökohtana teemahaastattelurunkoa ja tutkimuksen tuloksiin paneuduttiin teoriaohjautuvasti voimaantumisen osaprosessien sekä työhyvinvoinnin portaiden teorioiden avulla. Aineistosta nousi esiin kaikkiin voimaantumisen osaprosesseihin liittyviä tekijöitä.
Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena ja havaintona oli se, että työntekijät olivat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja pitivät sitä hyödyllisenä. Työn hallinnan kokemukset sekä onnistumisen ja osaamisen kokemukset lisäsivät hoitajien itseluottamusta, ja tehokkuususkomukset mahdollistivat työhyvinvointia työssä. Positiivisen kokemuksen synnyttämä tyytyväisyys vaikutti työntekijöiden työmotivaatioon ja työhyvinvointiin, joka osaltaan näyttäytyi toiveikkaampana suhtautumisena työssä eteen tuleviin hankaliinkin tilanteisiin. Työryhmä ja muut hoitajat toimivat voimavarana työhyvinvoinnin rakentumisessa kun työyhteisö näyttäytyi yksilöä hyväksyvänä ja tukevana. Opinnäytetyö antoi osviittaa siitä, että MAPA-koulutus lisäsi osastotyöryhmien työhyvinvoinnin kokemuksia ja tarjosi tilaisuuden voimaantumisprosessin käynnistymiselle. Koulutus ei kuitenkaan yksinään riitä kannattelemaan syntyneitä positiivisia vaikutuksia. Voimaantuminen on henkilökohtainen prosessi. Toinen ihminen ei voi voimaannuttaa toista ihmistä, mutta voimaantumista voidaan tukea ja siihen voidaan luoda edellytyksiä.