Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Katseohjausyksiköt apuvälinekäytössä : Viiden katseohjausyksikön käytettävyysvertailu
Kaalikoski, Taneli (2016)
Kaalikoski, Taneli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118512
Tiivistelmä
Katseohjaus on apuvälinekäytössä yleistyvä vaihtoehtoinen tietokoneen ohjaustapa, jota voidaan käyttää ohjaamaan kommunikointiohjelmistolla varustettua tietokonetta. Katseohjausyksiköt ovat erillisiä tietokoneeseen liitettäviä lisälaitteita, joiden avulla tietokonetta on mahdollista ohjata pelkällä katseella. Katseohjaus voi mahdollistaa kommunikoinnin ja osallistumisen, kun se muuten voisi käyttäjän toimintakyvyn vuoksi olla vaikeaa tai mahdotonta.
Katseohjauksen käyttäjän hallitsemattomat pään ja silmän liikkeet vaikuttavat katseohjauksen käytettävyyteen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, näkyvätkö apuvälinekäyttöön tarkoitettujen katseohjausyksiköiden käytettävyyden erot myös muilla tavoin. Käytettävyys määritellään SFS-EN ISO 9241-11-standardin mukaisesti. Käytettävyyden käsite jaetaan kolmeen osa-alueeseen: tuloksellisuuteen, tehokkuuteen ja miellyttävyyteen.
Katseohjausyksiköiden käytettävyyden eroavaisuuksien osoittamiseksi opinnäytetyössä järjestettiin tapaustutkimus, jossa kolme vapaaehtoista koehenkilöä osallistui katseohjausyksiköiden käytettävyyttä vertailevaan käyttäjätestiin. Käyttäjätestissä vertailtiin viittä erilaista apuvälinekäyttöön tarkoitettua katseohjausyksikköä. Kaikki koehenkilöt käyttivät jokaista katseohjausyksikköä riippuvien mittausten asetelman mukaisesti. Kullekin käytettävyyden osa-alueelle käytettiin omaa mittariaan.
Jokainen käyttäjätestiin osallistunut koehenkilö koki eroja katseohjausyksiköiden käytettävyydessä. Eroja esiintyi etenkin huonoimman ja parhaan laitteen välillä. Jokainen henkilö koki eri katseohjausyksikön käytön miellyttävimmäksi. Opinnäytetyön tapaustutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että katseohjausyksiköiden käytettävyydessä on yksilöllisiä eroja. Yksilöllisten ominaisuuksien vaikutusta katseohjausyksiköiden käytettävyyteen tulisi tutkia. Apuvälinekäytössä katseohjauksen ko-keiluun saattaa kohdistua paljon odotuksia ja ensimmäiselle käyttökerralle asetetaan suuri painoarvo. Katseohjausta saatetaan joutua kokeilemaan useilla eri laitteilla ennen sopivan löytymistä. Mahdollisuus selvittää henkilölle sopiva katseohjausyksikkö jo ennen varsinaista kokeilua tekisi katseella ohjattavan kommunikoinnin apuvälineen luovutusprosessin sujuvammaksi.
Katseohjauksen käyttäjän hallitsemattomat pään ja silmän liikkeet vaikuttavat katseohjauksen käytettävyyteen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, näkyvätkö apuvälinekäyttöön tarkoitettujen katseohjausyksiköiden käytettävyyden erot myös muilla tavoin. Käytettävyys määritellään SFS-EN ISO 9241-11-standardin mukaisesti. Käytettävyyden käsite jaetaan kolmeen osa-alueeseen: tuloksellisuuteen, tehokkuuteen ja miellyttävyyteen.
Katseohjausyksiköiden käytettävyyden eroavaisuuksien osoittamiseksi opinnäytetyössä järjestettiin tapaustutkimus, jossa kolme vapaaehtoista koehenkilöä osallistui katseohjausyksiköiden käytettävyyttä vertailevaan käyttäjätestiin. Käyttäjätestissä vertailtiin viittä erilaista apuvälinekäyttöön tarkoitettua katseohjausyksikköä. Kaikki koehenkilöt käyttivät jokaista katseohjausyksikköä riippuvien mittausten asetelman mukaisesti. Kullekin käytettävyyden osa-alueelle käytettiin omaa mittariaan.
Jokainen käyttäjätestiin osallistunut koehenkilö koki eroja katseohjausyksiköiden käytettävyydessä. Eroja esiintyi etenkin huonoimman ja parhaan laitteen välillä. Jokainen henkilö koki eri katseohjausyksikön käytön miellyttävimmäksi. Opinnäytetyön tapaustutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että katseohjausyksiköiden käytettävyydessä on yksilöllisiä eroja. Yksilöllisten ominaisuuksien vaikutusta katseohjausyksiköiden käytettävyyteen tulisi tutkia. Apuvälinekäytössä katseohjauksen ko-keiluun saattaa kohdistua paljon odotuksia ja ensimmäiselle käyttökerralle asetetaan suuri painoarvo. Katseohjausta saatetaan joutua kokeilemaan useilla eri laitteilla ennen sopivan löytymistä. Mahdollisuus selvittää henkilölle sopiva katseohjausyksikkö jo ennen varsinaista kokeilua tekisi katseella ohjattavan kommunikoinnin apuvälineen luovutusprosessin sujuvammaksi.