Pitkäaikaistyöttömän nuoren hyvinvointi : Hyvinvoinnin koostumus ja osatekijät
Haimi, Outi (2016)
Haimi, Outi
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118522
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tuon esille pitkäaikaistyöttömien nuorten hyvinvointia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää hyvinvointia heikentäviä ja vahvistavia tekijöitä sekä millaista on pitkäaikaistyöttömän nuoren hyvinvointi tässä ajassa. Työ on tehty yhteistyössä Kouvolan Parik -säätiön kanssa.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka on toteutettu puolistrukturoituna teemahaastatteluna keväällä 2016 kahdeksan Parik –säätiön toiminnassa olevan pitkäaikaistyöttömän nuoren avulla. Haastattelusta saatua materiaalia analysoitiin suhteessa tutkimuskysymyksiin ja tutkimuksen yläkategoriaksi muodostui ns. ilmiö työttömän nuoren elämänlaadusta. Tätä tuodaan esille Allardtin hyvinvointiteorian mukaan.
Tutkimuksen mukaan nuoret kokevat oman hyvinvointinsa pääosin hyväksi silloin kun elämän peruselementit ovat kunnossa. On kuitenkin tärkeää huomata, että yhdenkin peruselementin puuttuessa tai ollessa vaillinainen, nuoren kokemus omasta hyvinvoinnista on selvästi heikompaa kuin silloin kun perusasiat ovat kunnossa. Pitkäaikaistyöttömän nuoren hyvinvoinnin kulmakivinä ovat ystävyyssuhteet, hyvät perhesuhteet sekä sosiaaliset verkostot, joissa tietokoneilla pelaaminen on isona osana, itsensä toteuttaminen sekä työpajatoiminta. Vahvimmin hyvinvointia heikentäviksi osa-alueiksi nousevat lapsena ja nuorena koetut koulukiusaamiskokemukset, joiden myötä kaikilla on edelleen eriasteisia yksinäisyyden kokemuksia. Toisena hyvinvointia kuluttavana tekijänä nousevat arjenhallinnan ongelmat. Myös terveydentila ja hoitamattomat ristiriidat perheissä haastavat työtöntä nuorta.
Verrattuna yleisiin hyvinvointitutkimuksiin, työttömän kohdalla korostuu sosiaalisten suhteiden merkitys, hyvä itsetunto sekä kyky ylläpitää työkykyä, jotta syrjäytymistä ei tapahdu. Riskitekijöiden määrää voidaan kuitenkin pienentää työpajatoiminnan edustamalla sosiaalisen vahvistamisen palveluilla silloin kun nopea työllistyminen ei ole mahdollista.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka on toteutettu puolistrukturoituna teemahaastatteluna keväällä 2016 kahdeksan Parik –säätiön toiminnassa olevan pitkäaikaistyöttömän nuoren avulla. Haastattelusta saatua materiaalia analysoitiin suhteessa tutkimuskysymyksiin ja tutkimuksen yläkategoriaksi muodostui ns. ilmiö työttömän nuoren elämänlaadusta. Tätä tuodaan esille Allardtin hyvinvointiteorian mukaan.
Tutkimuksen mukaan nuoret kokevat oman hyvinvointinsa pääosin hyväksi silloin kun elämän peruselementit ovat kunnossa. On kuitenkin tärkeää huomata, että yhdenkin peruselementin puuttuessa tai ollessa vaillinainen, nuoren kokemus omasta hyvinvoinnista on selvästi heikompaa kuin silloin kun perusasiat ovat kunnossa. Pitkäaikaistyöttömän nuoren hyvinvoinnin kulmakivinä ovat ystävyyssuhteet, hyvät perhesuhteet sekä sosiaaliset verkostot, joissa tietokoneilla pelaaminen on isona osana, itsensä toteuttaminen sekä työpajatoiminta. Vahvimmin hyvinvointia heikentäviksi osa-alueiksi nousevat lapsena ja nuorena koetut koulukiusaamiskokemukset, joiden myötä kaikilla on edelleen eriasteisia yksinäisyyden kokemuksia. Toisena hyvinvointia kuluttavana tekijänä nousevat arjenhallinnan ongelmat. Myös terveydentila ja hoitamattomat ristiriidat perheissä haastavat työtöntä nuorta.
Verrattuna yleisiin hyvinvointitutkimuksiin, työttömän kohdalla korostuu sosiaalisten suhteiden merkitys, hyvä itsetunto sekä kyky ylläpitää työkykyä, jotta syrjäytymistä ei tapahdu. Riskitekijöiden määrää voidaan kuitenkin pienentää työpajatoiminnan edustamalla sosiaalisen vahvistamisen palveluilla silloin kun nopea työllistyminen ei ole mahdollista.