Aivotärähdysriskin ja kehonhallinnan yhteys juniorijääkiekkoilijalla : ennaltaehkäisevä näkökulma
Mäkitalo, Anna; Toivonen, Katriina (2016)
Mäkitalo, Anna
Toivonen, Katriina
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817785
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817785
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on saada uutta tutkimustietoa juniorijääkiekkoilijoiden toimintakyvystä kehonhallinnan ja tasapainon osalta sekä löytää keinoja aivotärähdysriskin ennaltaehkäisemiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa valmentajille näkökulmia, ymmärrystä ja työkaluja aivotärähdyksiä ennaltaehkäisevään harjoitteluun.
Tutkimus tehtiin Turun yliopiston toimeksiannosta. Opinnäytetyö on osa yliopiston laajempaa aivotärähdysriskiin liittyvää tutkimusta. Opinnäytetyön tutkimukseen osallistui 17 15−16-vuotiasta juniorijääkiekkoilijaa, joista kymmenen osallistui alku-ja lopputestauksiin. Tutkimuksessa toteutettiin teorian sekä tutkimustulosten pohjalta viiden viikon mittainen interventiojakso, jonka aikana joukkueelle ohjattiin kehonhallintaa ja tasapainoa kehittäviä harjoitteita. Harjoitteet kehitettiin alkutestausten tulosten perusteella.
Tutkimus toteutettiin pääosin laadullisena tutkimustyönä, jossa aineistonkeruumenetelmänä toimi mittaaminen sekä havainnointi, jonka apuna käytettiin videointia. Videot analysoitiin havainnoimalla testeissä pelaajilla esiintyviä kehonhallinnan puutteita. Tutkimuksessa selvisi, että yleisimmät kehonhallinnan haasteet juniorijääkiekkoilijalla liittyvät keskivartalon ja lantion hallinnan heikkouteen. Tutkimustulosten ja interventiojaksossa käytettyjen harjoitteiden perusteella kehitettiin ennaltaehkäisevä harjoitusohjelma, joka toimitettiin seuran valmennusjohdolle, jotta urheilijat hyötyisivät jatkossakin tutkimuksesta.
Jatkossa tulisi saada lisää lajikohtaista tutkimustietoa aivotärähdyksiä ennaltaehkäisevästä harjoittelusta ja aivotärähdyksille altistavista tekijöistä. Ennaltaehkäisevän harjoittelun tulisi kuulua jokaisen urheilijan harjoitusohjelmaan säännöllisesti toteutettuna fysioterapeutin ammattitaitoa hyödyntäen. Tutkimuksen perusteella juniorijääkiekkoilijoiden perusharjoitteluun on mahdollista sisällyttää vammoja ennaltaehkäiseviä osioita, ja räätälöidä joukkueen harjoittelua muun muassa biologisen kasvun aiheuttamien vaihtuvien haasteiden mukaan.
Tutkimus tehtiin Turun yliopiston toimeksiannosta. Opinnäytetyö on osa yliopiston laajempaa aivotärähdysriskiin liittyvää tutkimusta. Opinnäytetyön tutkimukseen osallistui 17 15−16-vuotiasta juniorijääkiekkoilijaa, joista kymmenen osallistui alku-ja lopputestauksiin. Tutkimuksessa toteutettiin teorian sekä tutkimustulosten pohjalta viiden viikon mittainen interventiojakso, jonka aikana joukkueelle ohjattiin kehonhallintaa ja tasapainoa kehittäviä harjoitteita. Harjoitteet kehitettiin alkutestausten tulosten perusteella.
Tutkimus toteutettiin pääosin laadullisena tutkimustyönä, jossa aineistonkeruumenetelmänä toimi mittaaminen sekä havainnointi, jonka apuna käytettiin videointia. Videot analysoitiin havainnoimalla testeissä pelaajilla esiintyviä kehonhallinnan puutteita. Tutkimuksessa selvisi, että yleisimmät kehonhallinnan haasteet juniorijääkiekkoilijalla liittyvät keskivartalon ja lantion hallinnan heikkouteen. Tutkimustulosten ja interventiojaksossa käytettyjen harjoitteiden perusteella kehitettiin ennaltaehkäisevä harjoitusohjelma, joka toimitettiin seuran valmennusjohdolle, jotta urheilijat hyötyisivät jatkossakin tutkimuksesta.
Jatkossa tulisi saada lisää lajikohtaista tutkimustietoa aivotärähdyksiä ennaltaehkäisevästä harjoittelusta ja aivotärähdyksille altistavista tekijöistä. Ennaltaehkäisevän harjoittelun tulisi kuulua jokaisen urheilijan harjoitusohjelmaan säännöllisesti toteutettuna fysioterapeutin ammattitaitoa hyödyntäen. Tutkimuksen perusteella juniorijääkiekkoilijoiden perusharjoitteluun on mahdollista sisällyttää vammoja ennaltaehkäiseviä osioita, ja räätälöidä joukkueen harjoittelua muun muassa biologisen kasvun aiheuttamien vaihtuvien haasteiden mukaan.