Työaika-autonomian käyttöönotto pitkäaikaisvuodeosastolla : työaika-autonomian kehittämishanke
Räisänen, Maarit (2016)
Räisänen, Maarit
Lahden ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817858
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817858
Tiivistelmä
Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli ottaa käyttöön työyksikköön työaika-autonomia sekä luoda toimintamalli, jonka avulla työntekijät osaavat tehdä työvuoronsa yhdessä muiden työntekijöiden kanssa yhdessä rakennettujen pelisääntöjen mukaan työhyvinvoinnin näkökulmasta. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli edistää työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja lisätä työhyvinvointia, sekä helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.
Työaika-autonomia on yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, jonka avulla työvuoroista on mahdollista tehdä sellaisia, että ne lisäävät työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia. Varsinkin, jos työaika-autonomian lisäksi käytössä on ergonominen työaika, jossa vältetään ilta- ja aamuvuorojen peräkkäisyys sekä pitkiä työvuorojaksoja.
Kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksena, koska henkilökunta oli vahvasti mukana ja sitoutunut kehittämistoimintaan. Hankkeessa kuvataan kolme sykliä: alkutila-analyysi, sopiminen, innovointi- ja koulutus-vaihe, sekä kehittäminen ja arviointivaihe.
Työaika-autonomia jalkautui yksikön toimintaan ja sen merkittävämpänä tuotoksena oli vaikutusmahdollisuus omiin työvuoroihin ja sitä kautta se paransi työhyvinvointia. Kehittämishanke lisäsi työyhteisön vuorovaikutus- ja keskustelukulttuuria, jolla on vaikutusta yleiseen jaksamiseen ja työhyvinvointiin tätä kautta. Työaika-autonomialla oli myös positiivinen vaikutus työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen.
Kehittämishankkeen tuotoksena syntyivät työaika-autonomian toimintamalli ja työaika-autonomian pelisäännöt, joita voidaan käyttää uusien työntekijöiden perehdytyksessä.
Työaika-autonomia on yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, jonka avulla työvuoroista on mahdollista tehdä sellaisia, että ne lisäävät työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia. Varsinkin, jos työaika-autonomian lisäksi käytössä on ergonominen työaika, jossa vältetään ilta- ja aamuvuorojen peräkkäisyys sekä pitkiä työvuorojaksoja.
Kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksena, koska henkilökunta oli vahvasti mukana ja sitoutunut kehittämistoimintaan. Hankkeessa kuvataan kolme sykliä: alkutila-analyysi, sopiminen, innovointi- ja koulutus-vaihe, sekä kehittäminen ja arviointivaihe.
Työaika-autonomia jalkautui yksikön toimintaan ja sen merkittävämpänä tuotoksena oli vaikutusmahdollisuus omiin työvuoroihin ja sitä kautta se paransi työhyvinvointia. Kehittämishanke lisäsi työyhteisön vuorovaikutus- ja keskustelukulttuuria, jolla on vaikutusta yleiseen jaksamiseen ja työhyvinvointiin tätä kautta. Työaika-autonomialla oli myös positiivinen vaikutus työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen.
Kehittämishankkeen tuotoksena syntyivät työaika-autonomian toimintamalli ja työaika-autonomian pelisäännöt, joita voidaan käyttää uusien työntekijöiden perehdytyksessä.