Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen esteettömyys : Asiointipolut-projekti
Luomala, Hanna; Silvennoinen, Nea (2016)
Luomala, Hanna
Silvennoinen, Nea
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817836
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817836
Tiivistelmä
Esteettömyys on aiheena ajankohtainen, sillä EU on tehnyt uusia säädöksiä koskien esteetöntä rakentamista. Palveluiden on oltava kaikkien saatavilla ja rakennuksessa asioimisen tulee olla mahdollisimman vaivatonta asiakaskunnasta riippumatta. Tilat ovat esteettömiä, kun ne ovat kaikkien käyttäjien kannalta turvallisia, toimivia ja helppoja käyttää. Esteettömyysasiat ovat myös Oulussa ajankohtaisia, sillä kaupunki on laatinut toimintaohjelman ”Passeli kaupunki kaikille”, jonka tavoitteena on esteettömyyden toteutuminen kaupungin alueilla ja julkisissa rakennuksissa vuoteen 2020 mennessä.
Projektimme välittömänä kehitystavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin esteettömyys on otettu huomioon Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa näkövammaisia asiakkaita ajatellen. Kehitystavoitteenamme oli nostaa esiin sekä parannusta vaativia kohteita että onnistuneita ratkaisuja. Laadimme saamistamme tuloksista kehitysehdotuksen, jonka lähetimme Kontinkankaan hyvinvointikeskukselle. Pitkänajan kehitystavoitteena oli saada aikaan konkreettisia muutoksia, jotka helpottaisivat myös muita kuin näkövammaisia asiakkaita. Työtämme saatetaan käyttää virallisen esteettömyyskartoituksen tukena, joten toivomme, että tuloksistamme on todellista hyötyä.
Yhteistyöhenkilöinämme toimi hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Ritva Kuorilehto, sekä palveluesimies Sirkku Simola. Apua saimme myöskin Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry:ltä. Toteutimme opinnäytetyömme projektimuotoisena työnä, jonka metodina on käytetty palvelumuotoilua eli käyttäjälähtöistä tutkimus – ja kehittämistoimintaa. Itse tutkimusosioon on sisällytetty kvalitatiivisen tutkimuksen keinoja. Kehitysehdotuksen tulokset perustuivat koehenkilöidemme subjektiivisiin kokemuksiin sekä kirjallisuuteen pohjautuviin kriteereihin. Suunnittelimme jokaiselle viidelle vapaaehtoiselle todentuntuisen tilanteen, joissa heidän piti löytää tiensä tietylle vastaanotolle. Haastattelimme kaikkia vapaaehtoisia sekä asiointipolkujen aikana että loppupalaverissa, jossa kokosimme yhteen heidän mielipiteensä tilojen toimivuudesta.
Kun asiointipolut oli toteutettu näkövammaisten kanssa ja tulokset analysoitu, kirjoitimme Kontinkankaan hyvinvointikeskukselle projektin tulokset. Tuloksista kävi ilmi, että jokainen vapaaehtoisemme koki rakennuksen kokonaisuudessaan toimivana ja ratkaisut loogisina, mutta joitakin pieniä parannuskohteita silti löytyi. Esteetöntä asiointia voisi helpottaa esimerkiksi selkeämmillä opasteilla, kontrastiraidoilla ja ohjauslistoilla.
Projektimme välittömänä kehitystavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin esteettömyys on otettu huomioon Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa näkövammaisia asiakkaita ajatellen. Kehitystavoitteenamme oli nostaa esiin sekä parannusta vaativia kohteita että onnistuneita ratkaisuja. Laadimme saamistamme tuloksista kehitysehdotuksen, jonka lähetimme Kontinkankaan hyvinvointikeskukselle. Pitkänajan kehitystavoitteena oli saada aikaan konkreettisia muutoksia, jotka helpottaisivat myös muita kuin näkövammaisia asiakkaita. Työtämme saatetaan käyttää virallisen esteettömyyskartoituksen tukena, joten toivomme, että tuloksistamme on todellista hyötyä.
Yhteistyöhenkilöinämme toimi hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Ritva Kuorilehto, sekä palveluesimies Sirkku Simola. Apua saimme myöskin Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry:ltä. Toteutimme opinnäytetyömme projektimuotoisena työnä, jonka metodina on käytetty palvelumuotoilua eli käyttäjälähtöistä tutkimus – ja kehittämistoimintaa. Itse tutkimusosioon on sisällytetty kvalitatiivisen tutkimuksen keinoja. Kehitysehdotuksen tulokset perustuivat koehenkilöidemme subjektiivisiin kokemuksiin sekä kirjallisuuteen pohjautuviin kriteereihin. Suunnittelimme jokaiselle viidelle vapaaehtoiselle todentuntuisen tilanteen, joissa heidän piti löytää tiensä tietylle vastaanotolle. Haastattelimme kaikkia vapaaehtoisia sekä asiointipolkujen aikana että loppupalaverissa, jossa kokosimme yhteen heidän mielipiteensä tilojen toimivuudesta.
Kun asiointipolut oli toteutettu näkövammaisten kanssa ja tulokset analysoitu, kirjoitimme Kontinkankaan hyvinvointikeskukselle projektin tulokset. Tuloksista kävi ilmi, että jokainen vapaaehtoisemme koki rakennuksen kokonaisuudessaan toimivana ja ratkaisut loogisina, mutta joitakin pieniä parannuskohteita silti löytyi. Esteetöntä asiointia voisi helpottaa esimerkiksi selkeämmillä opasteilla, kontrastiraidoilla ja ohjauslistoilla.