Rakennushistoriallisen kohteen tietomallinnus : Suuri kivitalo
Törnroos, Patrik (2016)
Törnroos, Patrik
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817803
Tiivistelmä
Nykyään virtuaalinen 3D-mallinnus on kasvava osa suunnittelua monilla aloilla. Rakennusala on yksi näistä aloista, ja se onkin johtanut BIM- mallintamiseen, joka tarkoittaa rakennustietomallintamista. 3D-mallintamisen kasvu on seurausta ohjelmistokehityksestä, joka on tehnyt 3D-ohjelmistoista helpommin saatavia ja helpompia käyttää. Tämä on myös johtanut laajempaan kiinnostukseen 3D-malleja kohtaan, joista on tullut iso osa kaupallisessa ja mainontakäytössä. Nämä asiat yhdessä johtivat tämän opinnäytetyön aiheenvalintaan.
Aiheena työssä on keskiaikaisen suomalaisen kivitalon 3D-mallintamisen prosessi. Tämä sisältää esittelyn rakennuksen rakenteista ja mallintamisen läpikäynnin esitellen käytettyjä ohjelmistoja. Kohderakennus on sijainnut lähellä Aurajoen rantaa Turussa. Nykypäivänä rakennuksen rauniot ovat osa Aboa Vetus & Ars Nova -museon näyttelyä, joka on rakennettu raunioiden päälle.
Päätulos tässä työssä on tehdä museolle sellainen 3D-rakennusmalli, jonka ulkomuoto olisi mahdollisimman lähellä alkuperäistä rakennuksen ulkomuotoa valittuna ajanjaksona. Jotta saataisiin niin realistinen ja tarkka malli kuin mahdollista, tarvittiin tietoa keskiajan suomalaisesta rakennustavoista ja kohteen historiasta. Tietoa kerättiin tutkimalla museon kaivauksia tutkija Ilari Aallon kanssa. Raunioiden ollessa arkeologinen kaivaus arkeologinen kaivausraportti tarjosi jo paljon päätelmiä ja kerättyä informaatiota kohteesta. Myös paljon tietoa keskiajan rakentamisesta Turun alueella saatiin Liisa Seppäsen väitöskirjasta.
Tärkein johtopäätös tässä työssä oli, että valituilla työkaluilla pystyttiin tuottamaan 3D-malli, joka esittää suomalaista keskiaikaista rakennusta rakenteineen ja jonka ulkomuodossa on myös yleisesti keskiajan kädenjälki. Toinen johtopäätös on, että 3D-mallintamisessa tarvitaan edelleen paljon ohjelmistotuntemusta. Yksityiskohtien mallintaminen käsintehtyjä jäljittelevissä rakenteissa vie aikaa, vaikkakin monet yksityiskohdat hukkuvatkin usein katseluetäisyyteen.
Aiheena työssä on keskiaikaisen suomalaisen kivitalon 3D-mallintamisen prosessi. Tämä sisältää esittelyn rakennuksen rakenteista ja mallintamisen läpikäynnin esitellen käytettyjä ohjelmistoja. Kohderakennus on sijainnut lähellä Aurajoen rantaa Turussa. Nykypäivänä rakennuksen rauniot ovat osa Aboa Vetus & Ars Nova -museon näyttelyä, joka on rakennettu raunioiden päälle.
Päätulos tässä työssä on tehdä museolle sellainen 3D-rakennusmalli, jonka ulkomuoto olisi mahdollisimman lähellä alkuperäistä rakennuksen ulkomuotoa valittuna ajanjaksona. Jotta saataisiin niin realistinen ja tarkka malli kuin mahdollista, tarvittiin tietoa keskiajan suomalaisesta rakennustavoista ja kohteen historiasta. Tietoa kerättiin tutkimalla museon kaivauksia tutkija Ilari Aallon kanssa. Raunioiden ollessa arkeologinen kaivaus arkeologinen kaivausraportti tarjosi jo paljon päätelmiä ja kerättyä informaatiota kohteesta. Myös paljon tietoa keskiajan rakentamisesta Turun alueella saatiin Liisa Seppäsen väitöskirjasta.
Tärkein johtopäätös tässä työssä oli, että valituilla työkaluilla pystyttiin tuottamaan 3D-malli, joka esittää suomalaista keskiaikaista rakennusta rakenteineen ja jonka ulkomuodossa on myös yleisesti keskiajan kädenjälki. Toinen johtopäätös on, että 3D-mallintamisessa tarvitaan edelleen paljon ohjelmistotuntemusta. Yksityiskohtien mallintaminen käsintehtyjä jäljittelevissä rakenteissa vie aikaa, vaikkakin monet yksityiskohdat hukkuvatkin usein katseluetäisyyteen.