HPV-testin käyttö kohdunkaulan syövän joukkoseulonnassa
Leskinen, Suvi (2016)
Leskinen, Suvi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517556
Tiivistelmä
Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti neljänneksi yleisin syöpä. Syöpää edeltävät esiasteet tunnetaan hyvin, ja seulontatutkimuksessa esiasteet voidaan löytää ja hoitaa ajoissa. Suomessa kohdunkaulan syöpää on seulottu 1960-luvulta lähtien, ja seulonta on laskenut syövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta merkittävästi. Seulontatutkimus tehdään gynekologisesta irtosolunäytteestä. Ihmisen papilloomaviruksia tunnetaan yli sata, ja tietyt virustyypit ovat yhteydessä kohdunkaulan syövän kehittymiseen. Syöpävaaralliset ihmisen papilloomavirukset luokitellaan korkean riskin virustyypeiksi. Ihmisen papilloomaviruksen DNA on osoitettavissa solu- ja kudosnäytteistä nukleiinihapon osoituskokeella.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia tieteellistä kirjallisuutta ihmisen papilloomavirustestin käytöstä kohdunkaulan syövän seulontatutkimuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ihmisen papilloomavirustestin käytön hyödyt ja haitat, ja verrata tätä menetelmää perinteiseen gynekologiseen irtosolunäytteeseen kohdunkaulan syövän seulontatutkimuksessa.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Katsaukseen valittiin neljä tutkimusartikkelia ja yksi väitöskirja. Katsauksen aineisto koostuu kansallisista ja kansainvälisistä tutkimuksista. Aineiston haku suoritettiin PubMed ja Medic tietokannoista. Aineisto analysoitiin kuvailevalla luokittelulla.
Katsauksen perusteella ihmisen papilloomavirustesti soveltuu käytettäväksi kohdunkaulan syövän joukkoseulontaan. Ihmisen papilloomavirustestillä on vahvuuksia ja heikkouksia. Papilloomavirustesti soveltuu paremmin vanhemmille naisille, koska nuorilla naisilla papilloomavirusinfektio on hyvin yleinen ja todennäköisesti paranee itsestään. Papilloomavirustesti on herkempi kuin gynekologinen irtosolututkimus, jolloin mahdolliset syöväksi kehittyvät esiasteet osoitetaan paremmin. Ihmisen papilloomavirustestin tarkkuus on heikompi erityisesti nuorilla naisilla, joten testin käytössä voi ilmetä vääriä positiivisia tuloksia. Ihmisen papilloomavirustestin tarkkuutta ja herkkyyttä voidaan parantaa käyttämällä jatkotestejä. Negatiivinen tulos papilloomaviruksen osoituskokeessa on varmempi tieto negatiivisesta syövän ja sen esiasteiden löydöksestä kuin negatiivinen gynekologinen irtosolututkimus.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia tieteellistä kirjallisuutta ihmisen papilloomavirustestin käytöstä kohdunkaulan syövän seulontatutkimuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ihmisen papilloomavirustestin käytön hyödyt ja haitat, ja verrata tätä menetelmää perinteiseen gynekologiseen irtosolunäytteeseen kohdunkaulan syövän seulontatutkimuksessa.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Katsaukseen valittiin neljä tutkimusartikkelia ja yksi väitöskirja. Katsauksen aineisto koostuu kansallisista ja kansainvälisistä tutkimuksista. Aineiston haku suoritettiin PubMed ja Medic tietokannoista. Aineisto analysoitiin kuvailevalla luokittelulla.
Katsauksen perusteella ihmisen papilloomavirustesti soveltuu käytettäväksi kohdunkaulan syövän joukkoseulontaan. Ihmisen papilloomavirustestillä on vahvuuksia ja heikkouksia. Papilloomavirustesti soveltuu paremmin vanhemmille naisille, koska nuorilla naisilla papilloomavirusinfektio on hyvin yleinen ja todennäköisesti paranee itsestään. Papilloomavirustesti on herkempi kuin gynekologinen irtosolututkimus, jolloin mahdolliset syöväksi kehittyvät esiasteet osoitetaan paremmin. Ihmisen papilloomavirustestin tarkkuus on heikompi erityisesti nuorilla naisilla, joten testin käytössä voi ilmetä vääriä positiivisia tuloksia. Ihmisen papilloomavirustestin tarkkuutta ja herkkyyttä voidaan parantaa käyttämällä jatkotestejä. Negatiivinen tulos papilloomaviruksen osoituskokeessa on varmempi tieto negatiivisesta syövän ja sen esiasteiden löydöksestä kuin negatiivinen gynekologinen irtosolututkimus.