Käyttöohjeiden hyödyllisyys taloussuunnittelujärjestelmän käyttöönotossa : Case - Helsingin kaupunki Tasku - taloussuunnittelujärjestelmä
Sillanpää, Maria (2016)
Sillanpää, Maria
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112316946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112316946
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän tavoitteena oli tuottaa Helsingin kaupungin Tasku - taloussuunnittelujärjestelmän käyttäjille hyödyllinen ja helppokäyttöinen ohjeistus. Tutkimusongelmassa haluttiin selvittää, miten toteutetaan ohjeistus, joka sisältää käyttäjälle tarpeellisen tiedon järjestelmästä sellaisessa muodossa, että käyttäjä kokee ohjeistuksen käyttämisen hyödylliseksi. Tavoitteena oli myös selvittää organisaatiolle miten käyttäjät arvostavat ohjeistusta ja mitkä ovat toimivan ohjeistuksen hyödyt.
Kehittämistehtävästä johdetun tutkimuksen menetelmäksi valittiin toimintatutkimus. Toimintatutkimuksen tiedonkeruun menetelmänä käytettiin tässä tutkimuksessa kirjallisuustutkimusta, havainnointia sekä käyttäjille suunnattuja kyselyitä, joita tehtiin kolme kappaletta.
Kehittämistehtävän viitekehyksessä on keskitytty kolmeen pääaihealueeseen, taloussuunnitteluun, ohjeiden kirjoittamiseen sekä käytettävyyteen. Viitekehyksen avulla haluttiin selvittää perusteita hyödylliselle ja helppokäyttöiselle ohjeistukselle.
Kehittämistehtävän toteutusvaiheessa suoritettiin käyttäjille kolme kyselyä. Ensimmäinen kysely kartoitti mitä ohjeistukselta halutaan. Toinen käyttäjäkysely selvitti, miten käyttöohjeistuksen laatimisessa oli onnistuttu siihen saakka ja miten ohjeita tulisi kehittää. Viimeinen kysely selvitti käyttäjien tyytyväisyyttä valmiiseen laadittuun ohjeistukseen.
Kehittämistehtävän avulla Tasku – järjestelmälle toteutettiin kattava käyttöohjeistus kustannustehokkaasti. Tutkimuksen tuloksena saatiin selväksi millaista ohjeistusta organisaatiossa kannattaa toteuttaa sekä miten ohjeistusta pitäisi laatia ja kehittää käyttäjän näkökulmasta. Tuloksena voidaan todeta, että ohjeiden laatiminen hyödyttää organisaatiota sekä käyttäjät arvostavat järjestelmän käyttöönotossa toimivaa ohjeistusta. Ohjeistus hyödyttää organisaatiota myös muuten kuin järjestelmän käyttöönoton yhteydessä, niiden avulla mm. säilytetään arvokasta tietoa organisaatiossa ja helpotetaan uusien henkilöiden perehdytystä.
Kehittämistehtävästä johdetun tutkimuksen menetelmäksi valittiin toimintatutkimus. Toimintatutkimuksen tiedonkeruun menetelmänä käytettiin tässä tutkimuksessa kirjallisuustutkimusta, havainnointia sekä käyttäjille suunnattuja kyselyitä, joita tehtiin kolme kappaletta.
Kehittämistehtävän viitekehyksessä on keskitytty kolmeen pääaihealueeseen, taloussuunnitteluun, ohjeiden kirjoittamiseen sekä käytettävyyteen. Viitekehyksen avulla haluttiin selvittää perusteita hyödylliselle ja helppokäyttöiselle ohjeistukselle.
Kehittämistehtävän toteutusvaiheessa suoritettiin käyttäjille kolme kyselyä. Ensimmäinen kysely kartoitti mitä ohjeistukselta halutaan. Toinen käyttäjäkysely selvitti, miten käyttöohjeistuksen laatimisessa oli onnistuttu siihen saakka ja miten ohjeita tulisi kehittää. Viimeinen kysely selvitti käyttäjien tyytyväisyyttä valmiiseen laadittuun ohjeistukseen.
Kehittämistehtävän avulla Tasku – järjestelmälle toteutettiin kattava käyttöohjeistus kustannustehokkaasti. Tutkimuksen tuloksena saatiin selväksi millaista ohjeistusta organisaatiossa kannattaa toteuttaa sekä miten ohjeistusta pitäisi laatia ja kehittää käyttäjän näkökulmasta. Tuloksena voidaan todeta, että ohjeiden laatiminen hyödyttää organisaatiota sekä käyttäjät arvostavat järjestelmän käyttöönotossa toimivaa ohjeistusta. Ohjeistus hyödyttää organisaatiota myös muuten kuin järjestelmän käyttöönoton yhteydessä, niiden avulla mm. säilytetään arvokasta tietoa organisaatiossa ja helpotetaan uusien henkilöiden perehdytystä.