”TEE TYÖTÄ SUN UNELMIEN ETEEN JA ÄLÄ ANNA JUTTUJEN PAINAA” : Maahanmuuttajataustaiset nuoret Mikkelissä
Korpinen, Katriina; Tyrväinen, Miika (2016)
Korpinen, Katriina
Tyrväinen, Miika
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112216804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112216804
Tiivistelmä
Maahanmuutto on herättänyt keskustelua Euroopassa. Maahanmuuttajaväestö on moninaista, mutta on joidenkin tutkimuksien mukaan syrjäytymisen riskiryhmää. Integroitumisen edistämisellä ehkäistään ongelmien syventymistä ja ylisukupolvistumista. Ohjaamo-pisteet ovat matalan kynnyksen palvelupisteitä kaikille 15–29 nuorille, joissa vastataan syrjäytymisen haasteisiin. Opinnäytetyöm-me on osa Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian Ohjaamojen tuki -hanketta. Hankkeessa selvitetään minkälaista matalan kynnyksen palveluohjausta Etelä-Savon nuoret tarvitsevat ja kuinka sitä voidaan toteuttaa ja kehittää. Hankkeessa keskitytään erityisesti erityisryhmien, kuten maahanmuuttajien, tarpeisiin.
Tämän opinnäytetyön kohteena ovat Mikkelin maahanmuuttajataustaiset nuoret. Tavoitteemme on tutkia, kuinka nuori kokee koulutuksensa ja työssä käymisensä, sekä haluamme tuoda esille mikä on nuoren näkemys paikallisen Ohjaamon, Olkkarin tunnettuudesta ja palveluista. Tutkimuksemme pohjaksi teimme kuusi teemahaastattelua. Haastateltavat olivat 18 – 23 vuoden ikäisiä ja yksi yli 29-vuotias maahanmuuttajataustainen nuori. Kaikki haastateltavat ovat Suomen kansalaisia ja heidän taustansa ovat hyvin moninaisia. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus. Saatu aineisto teemoiteltiin ja analysoitiin induktiivisena sisällönanalyysina. Teoreettisessa viitekehyksessä avaamme mitä tarkoitetaan maahanmuuttajalla, maahanmuuttajanuorella ja maahanmuuttajataustaisuudella. Avaamme myös mitä Ohjaamo-palvelut ovat ja kenelle ne on suunnattu.
Tulosten mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret kokivat olevansa aivan kuin muutkin nuoret, eivätkä korostaneet maahanmuuttajataustaansa. Heidän suurimmat haasteensa koulunkäynnissä ja töissä johtuivat yksilöllisistä kielihaasteista, mutta ne vähenivät, kun kieltä oli opittu. Nuoret kokivat myös syrjintää kielihaasteiden tai poikkeavan ulkonäkönsä takia. Heillä oli ystäviä, joihin he pystyivät tukeutumaan tarvittaessa, ja heidän koulumenestyksensä oli samantasoista kantaväestön kanssa. Nuoret eivät tienneet Olkkarin palveluista tai olivat kuulleet siitä vain vähän. He kokivat, että tukeutuisivat tarvittaessa ennemmin lähipiiriinsä. Näkemyksemme mukaan nuoret olisivat kuitenkin voineet hyötyä Olkkarin palveluista.
Johtopäätöksissä reflektoimme teoreettisen viitekehyksen ja tulosten yhteyttä. Tuomme esiin joitain huomioita, jotka voivat osaltaan olla ammattilaisten apuna kehittämässä Ohjaamoja.
Tämän opinnäytetyön kohteena ovat Mikkelin maahanmuuttajataustaiset nuoret. Tavoitteemme on tutkia, kuinka nuori kokee koulutuksensa ja työssä käymisensä, sekä haluamme tuoda esille mikä on nuoren näkemys paikallisen Ohjaamon, Olkkarin tunnettuudesta ja palveluista. Tutkimuksemme pohjaksi teimme kuusi teemahaastattelua. Haastateltavat olivat 18 – 23 vuoden ikäisiä ja yksi yli 29-vuotias maahanmuuttajataustainen nuori. Kaikki haastateltavat ovat Suomen kansalaisia ja heidän taustansa ovat hyvin moninaisia. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus. Saatu aineisto teemoiteltiin ja analysoitiin induktiivisena sisällönanalyysina. Teoreettisessa viitekehyksessä avaamme mitä tarkoitetaan maahanmuuttajalla, maahanmuuttajanuorella ja maahanmuuttajataustaisuudella. Avaamme myös mitä Ohjaamo-palvelut ovat ja kenelle ne on suunnattu.
Tulosten mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret kokivat olevansa aivan kuin muutkin nuoret, eivätkä korostaneet maahanmuuttajataustaansa. Heidän suurimmat haasteensa koulunkäynnissä ja töissä johtuivat yksilöllisistä kielihaasteista, mutta ne vähenivät, kun kieltä oli opittu. Nuoret kokivat myös syrjintää kielihaasteiden tai poikkeavan ulkonäkönsä takia. Heillä oli ystäviä, joihin he pystyivät tukeutumaan tarvittaessa, ja heidän koulumenestyksensä oli samantasoista kantaväestön kanssa. Nuoret eivät tienneet Olkkarin palveluista tai olivat kuulleet siitä vain vähän. He kokivat, että tukeutuisivat tarvittaessa ennemmin lähipiiriinsä. Näkemyksemme mukaan nuoret olisivat kuitenkin voineet hyötyä Olkkarin palveluista.
Johtopäätöksissä reflektoimme teoreettisen viitekehyksen ja tulosten yhteyttä. Tuomme esiin joitain huomioita, jotka voivat osaltaan olla ammattilaisten apuna kehittämässä Ohjaamoja.