Elimistön punktionesteiden tutkiminen : blogimuotoinen opiskelumateriaali Savonia-ammattikorkeakoulun bioanalytiikan opiskelijoille ja opettajille
Heiskanen, Iina; Bollström, Hinni; Koskenlahti, Eevi (2016)
Heiskanen, Iina
Bollström, Hinni
Koskenlahti, Eevi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112016570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112016570
Tiivistelmä
Punktionesteet ovat nestemäisiä näytteitä, joiden näytteenotto vaatii kehon pinnan läpäisyä, punktiota. Punktionesteet ovat moninainen näyteryhmä, ja ne on nimetty yleensä nesteen sijainnin mukaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä blogimuotoinen opiskelumateriaali yleisimmistä punktionesteistä ja niiden tutkimisesta. Työn tilasi Savonia-ammattikorkeakoulu. Punktionesteiden tutkiminen on osa monien laboratorioiden perustutkimuksia. Oman bioanalytiikan koulutuksen aikana aihe kuitenkin käytiin läpi hiukan pintapuolisesti ja nopeasti. Tavoitteena oli koota selkeä ja helppokäyttöinen opiskelumateriaali, jota opiskelijat voivat käyttää aiheen opiskeluun ja kertaamiseen. Blogimuodossa materiaali on helposti kaikkien saatavilla ja nopeasti päivitettävissä. Tavoitteena oli hyvän materiaalin tuottamisen lisäksi itsensä kehittäminen. Opinnäytetyön kokoaminen kehitti tiedonhaun ja tekstin koostamisen kykyä ja toi paljon tietoa aiheesta. Tavoitteena oli myös lisätä muiden opiskelijoiden tietämystä ja valmiuksia työelämään kokoamalla tärkeimmät punktionesteisiin liittyvät tiedot selkeäksi kokonaisuudeksi.
Tavallisimpia punktionesteitä ovat aivoselkäydinneste eli likvor, pleuraneste, askitesneste ja nivelneste. Työssä käsiteltiin myös peritoneaalidialyysinestettä, vaikka se ei varsinaisesti kuulu punktionesteisiin. Työssä selvitetään, mitä erilaiset punktionesteet ovat, miten ne muodostuvat ja mitkä ovat näytteenoton indikaatioita, sekä käydään läpi näytteenoton tekniikka perustasolla.
Työssä perehdytään punktionesteiden tutkimiseen ja siihen, miten opinnäytetyö kootaan, ja millainen on hyvä opiskelumateriaali. Tavallisimpia punktionesteistä tehtäviä tutkimuksia ovat nesteen ulkonäön arviointi, kemialliset määritykset, solulaskenta ja erilaiset mikrobiologiset määritykset. Opinnäytetyössä sovellettiin toiminnallisen opinnäytetyön ohjeita, sillä opinnäytetyön pääasiallinen tuotos on blogi, johon opiskelumateriaali koottiin. Hyvässä opiskelumateriaalissa asiat on esitetty selkeästi ja lukijan tietotaitotaso huomioiden. Opiskelijan oma motivaatio ja tiedonhaku ovat edellytyksinä oppimiselle.
Kirjallisen raportin pohjalta koottu blogi on tiivis ja informatiivinen paketti yleisimmistä punktionesteistä. Blogiin ei yritetty sijoittaa kaikkea opinnäytetyötä varten kerättyä tietoa, vaan se pidettiin niin yksinkertaisena, että aihetta voi opiskella blogin avulla itsenäisesti. Blogissa asiat on esitetty selkeästi ja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, käyttäen informatiivisia kuvia oppimisen tukena.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä blogimuotoinen opiskelumateriaali yleisimmistä punktionesteistä ja niiden tutkimisesta. Työn tilasi Savonia-ammattikorkeakoulu. Punktionesteiden tutkiminen on osa monien laboratorioiden perustutkimuksia. Oman bioanalytiikan koulutuksen aikana aihe kuitenkin käytiin läpi hiukan pintapuolisesti ja nopeasti. Tavoitteena oli koota selkeä ja helppokäyttöinen opiskelumateriaali, jota opiskelijat voivat käyttää aiheen opiskeluun ja kertaamiseen. Blogimuodossa materiaali on helposti kaikkien saatavilla ja nopeasti päivitettävissä. Tavoitteena oli hyvän materiaalin tuottamisen lisäksi itsensä kehittäminen. Opinnäytetyön kokoaminen kehitti tiedonhaun ja tekstin koostamisen kykyä ja toi paljon tietoa aiheesta. Tavoitteena oli myös lisätä muiden opiskelijoiden tietämystä ja valmiuksia työelämään kokoamalla tärkeimmät punktionesteisiin liittyvät tiedot selkeäksi kokonaisuudeksi.
Tavallisimpia punktionesteitä ovat aivoselkäydinneste eli likvor, pleuraneste, askitesneste ja nivelneste. Työssä käsiteltiin myös peritoneaalidialyysinestettä, vaikka se ei varsinaisesti kuulu punktionesteisiin. Työssä selvitetään, mitä erilaiset punktionesteet ovat, miten ne muodostuvat ja mitkä ovat näytteenoton indikaatioita, sekä käydään läpi näytteenoton tekniikka perustasolla.
Työssä perehdytään punktionesteiden tutkimiseen ja siihen, miten opinnäytetyö kootaan, ja millainen on hyvä opiskelumateriaali. Tavallisimpia punktionesteistä tehtäviä tutkimuksia ovat nesteen ulkonäön arviointi, kemialliset määritykset, solulaskenta ja erilaiset mikrobiologiset määritykset. Opinnäytetyössä sovellettiin toiminnallisen opinnäytetyön ohjeita, sillä opinnäytetyön pääasiallinen tuotos on blogi, johon opiskelumateriaali koottiin. Hyvässä opiskelumateriaalissa asiat on esitetty selkeästi ja lukijan tietotaitotaso huomioiden. Opiskelijan oma motivaatio ja tiedonhaku ovat edellytyksinä oppimiselle.
Kirjallisen raportin pohjalta koottu blogi on tiivis ja informatiivinen paketti yleisimmistä punktionesteistä. Blogiin ei yritetty sijoittaa kaikkea opinnäytetyötä varten kerättyä tietoa, vaan se pidettiin niin yksinkertaisena, että aihetta voi opiskella blogin avulla itsenäisesti. Blogissa asiat on esitetty selkeästi ja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, käyttäen informatiivisia kuvia oppimisen tukena.