Paikkatietojärjestelmän käyttöönotto seudullisessa terveydensuojelun yksikössä
Kamunen, Merike (2016)
Kamunen, Merike
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111416128
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111416128
Tiivistelmä
Tämän työn tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohteena oli Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon terveydensuojelun yksikön paikkatieto-osaamisen ja paikkatietojärjestelmän kehittäminen. Työn tutkimus- ja kehityskysymys kohdentuu paikkatietojärjestelmän valintaan ja muita työssä suoritettuja toimintoja ovat paikkatietojärjestelmän käyttöönoton valmistelu ja ohjeistuksen laati-minen järjestelmän käytölle sekä ylläpidolle.
Hankkeessa käytettiin tutkimusotteena realistista evaluaatiota. Tämä on koko hankkeen mittainen tutkimusprosessi, jossa yhdistellään erilaisia tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Menetelmien päämääränä on luoda eheä, teoriaa sekä käytännön tietoa kokoava lopputulos. Realistisen evaluaation avulla pyritään luomaan tuloksellinen kehittämishanke, jossa tarkastellaan työn lopputulosta ennalta määrättyjen arviointikriteerien pohjalta. Prosessissa on tarkoitus tunnistaa onnistuneet interventiot, joiden avulla toiminnan kehittäminen etenee. Realistinen evaluaatio tukee innovatiivisuutta, mutta pitää hankkeen kokonaisuuden koherenttina. Hankkeen aikana käytettyjä tutkimusmenetelmiä ovat kirjallisuuteen sekä tutkimustietoon perehtyminen, asiantuntijahaastatteluiden laatiminen, muiden ulkoisten sidostahojen kanssa käydyt keskustelut ja sisäisten sidostahojen kanssa käydyt palaverit.
Varsinainen työn toteutus tapahtui käytännönläheisesti kerätyn tutkimusmateriaalin ohjaamana. Paikkatietojärjestelmäsovellus QGIS:n käytön opettelu ja käyttöohjeen luominen vaati perehtymistä, erehtymistä ja useita oivalluksia. Lopputuloksena työlle saatiin käytännössä toimiva ohjeistus paikkatietojärjestelmän käyttöönottoon.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla kehitettiin nimenomaan Päijät-Hämeen terveydensuojelun yksikön paikkatieto-osaamista. Hankkeen tuloksista on kuitenkin hyötyä myös muille toimijoille, tahoille tai organisaatioille, jotka ovat kiinnostuneista paikkatiedosta ja erityisesti avoimen lähdekoodin järjestelmistä. Hankkeen yhteydessä esitellystä tutkimusotteesta ja tämän noudattamasta kehitysprosessista on hyötyä kaikille toimijoille ja toimialoille, jotka ovat kiinnostuneita parantamaan yrityksensä tai organisaationsa tuloksellisuutta ja toimintaa.
Hankkeessa käytettiin tutkimusotteena realistista evaluaatiota. Tämä on koko hankkeen mittainen tutkimusprosessi, jossa yhdistellään erilaisia tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Menetelmien päämääränä on luoda eheä, teoriaa sekä käytännön tietoa kokoava lopputulos. Realistisen evaluaation avulla pyritään luomaan tuloksellinen kehittämishanke, jossa tarkastellaan työn lopputulosta ennalta määrättyjen arviointikriteerien pohjalta. Prosessissa on tarkoitus tunnistaa onnistuneet interventiot, joiden avulla toiminnan kehittäminen etenee. Realistinen evaluaatio tukee innovatiivisuutta, mutta pitää hankkeen kokonaisuuden koherenttina. Hankkeen aikana käytettyjä tutkimusmenetelmiä ovat kirjallisuuteen sekä tutkimustietoon perehtyminen, asiantuntijahaastatteluiden laatiminen, muiden ulkoisten sidostahojen kanssa käydyt keskustelut ja sisäisten sidostahojen kanssa käydyt palaverit.
Varsinainen työn toteutus tapahtui käytännönläheisesti kerätyn tutkimusmateriaalin ohjaamana. Paikkatietojärjestelmäsovellus QGIS:n käytön opettelu ja käyttöohjeen luominen vaati perehtymistä, erehtymistä ja useita oivalluksia. Lopputuloksena työlle saatiin käytännössä toimiva ohjeistus paikkatietojärjestelmän käyttöönottoon.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla kehitettiin nimenomaan Päijät-Hämeen terveydensuojelun yksikön paikkatieto-osaamista. Hankkeen tuloksista on kuitenkin hyötyä myös muille toimijoille, tahoille tai organisaatioille, jotka ovat kiinnostuneista paikkatiedosta ja erityisesti avoimen lähdekoodin järjestelmistä. Hankkeen yhteydessä esitellystä tutkimusotteesta ja tämän noudattamasta kehitysprosessista on hyötyä kaikille toimijoille ja toimialoille, jotka ovat kiinnostuneita parantamaan yrityksensä tai organisaationsa tuloksellisuutta ja toimintaa.