Ratkaisuainnovaatioista jatkuvuudenhallintaan : Valmiussuunnitelman laatiminen Päijät-Hämeen ensihoitopalvelulle
Erola, Antti (2016)
Erola, Antti
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102615440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102615440
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ensihoitopalvelulle valmiussuunnitelma häiriötilojen, erityistilanteiden ja poikkeusolojen varalle. Tätä varten selvitettiin jatkuvuudenhallintaan ja resilienssiin liittyviä resursseja, riskejä ja haavoittuvuuksia. Ensihoitopalvelun valmiussuunnittelu perustuu muun muassa terveydenhuoltolain ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian asettamiin velvoitteisiin turvata yhteiskunnan kriittiset toiminnot mahdollisimman muuttumattomina kaikissa turvallisuustiloissa. Ensihoitopalvelun toimintaympäristö poikkeaa kuitenkin voimakkaasti hoitolaitoksista ja sen jatkuvuudenhallintaan liittyvää ohjemateriaalia oli käytettävissä vain vähän, mikä loi tarpeen luoda ensihoitopalvelulle erillinen, sosiaali- ja terveysyhtymän yleiseen varautumiseen linkittyvä suunnitelma.
Opinnäytetyön tutkimuksellisena viitekehyksenä toimi kehittävä työntutkimus. Työn keskiössä oleva riski- ja haavoittuvuusanalyysi suoritettiin työyhteisön sisäisenä, 14 henkisen asiantuntijaryhmän, yhteiskehittelynä. Analyysityössä hyödynnettiin riski- ja haavoittuvuusanalyysityökalua (RHA-malli). Kyseinen malli perustuu uhkaskenaarioiden systemaattiseen ryhmäanalyysiin. Tämän opinnäytetyön puitteissa käsiteltiin toimitilaturvallisuuteen, influenssapandemiaan, ydinlaskeumaan, sotatilaan, vakavaan kemikaalionnettomuuteen, suuronnettomuuteen sekä tieto-, viesti-, sähkönjakelun ja polttoaineen saannin vakaviin häiriöihin liittyviä skenaarioita. Riski- ja haavoittuvuusanalyysin taustalla selvitettiin käsiteltävien uhkien todennäköisyyksiin ja vaikutuksiin liittyviä asioita erillisinä kohtinaan. Ensihoitopalvelun henkilökunnan näkökulmaa haettiin koko henkilöstölle suunnalla lomakekyselyllä. Analyysityöryhmän palaverityön ja kyselyn tulosten perusteella selvitettiin aineistoa teemoittelemalla toistuvia teemoja, joihin vaikuttamalla olisi mahdollista parantaa normaaliolojen toimintaprosessien häiriönsietokykyä erilaisissa turvallisuustiloissa ja erityistilanteissa.
Tutkimuksen aineistosta nousi esiin riskiteemoja henkilöstön, ajoneuvokaluston ja materiaalien riittävyyteen, viestiyhteyksiin, tilannetietoisuuteen ja lisääntyvään ICT-riippuvuuteen sekä verkostosopimusten resilienssiin ja vastuukysymyksiin liittyen. Kriittisimmät uhkat näyttävät liittyvän viestiyhteyksien toimivuuteen, polttoaineen saatavuuden ja tilannekuvan säilymisen varmistamiseen sekä toiminnan tehostamisen tarpeen ja henkilöstöresurssien rajallisuuden väliseen ristiriitaan laajoissa häiriötilanteissa.
Valmiussuunnitelma toimii organisaation jatkuvuudenhallintaprosessin alkuna. Valmiussuunnittelun tulisi perustua pitkälti normaalitoiminnan prosessien häiriönsietokyvyn kehittämiseen. Tämän vuoksi kehittävän työntutkimuksen mukainen työyhteisön sitouttaminen kehitystyöhön toimi myös valmiusasioihin liittyvänä opetuksellisena aspektina. Valmiussuunnnitteluprojekti ajoittui vuosiin 2013–2014 ja osa sen suosittelemista toimenpiteistä on jo toteutettu opinnäytetyön raportin ilmentymisajankohtana vuonna 2016.
Opinnäytetyön tutkimuksellisena viitekehyksenä toimi kehittävä työntutkimus. Työn keskiössä oleva riski- ja haavoittuvuusanalyysi suoritettiin työyhteisön sisäisenä, 14 henkisen asiantuntijaryhmän, yhteiskehittelynä. Analyysityössä hyödynnettiin riski- ja haavoittuvuusanalyysityökalua (RHA-malli). Kyseinen malli perustuu uhkaskenaarioiden systemaattiseen ryhmäanalyysiin. Tämän opinnäytetyön puitteissa käsiteltiin toimitilaturvallisuuteen, influenssapandemiaan, ydinlaskeumaan, sotatilaan, vakavaan kemikaalionnettomuuteen, suuronnettomuuteen sekä tieto-, viesti-, sähkönjakelun ja polttoaineen saannin vakaviin häiriöihin liittyviä skenaarioita. Riski- ja haavoittuvuusanalyysin taustalla selvitettiin käsiteltävien uhkien todennäköisyyksiin ja vaikutuksiin liittyviä asioita erillisinä kohtinaan. Ensihoitopalvelun henkilökunnan näkökulmaa haettiin koko henkilöstölle suunnalla lomakekyselyllä. Analyysityöryhmän palaverityön ja kyselyn tulosten perusteella selvitettiin aineistoa teemoittelemalla toistuvia teemoja, joihin vaikuttamalla olisi mahdollista parantaa normaaliolojen toimintaprosessien häiriönsietokykyä erilaisissa turvallisuustiloissa ja erityistilanteissa.
Tutkimuksen aineistosta nousi esiin riskiteemoja henkilöstön, ajoneuvokaluston ja materiaalien riittävyyteen, viestiyhteyksiin, tilannetietoisuuteen ja lisääntyvään ICT-riippuvuuteen sekä verkostosopimusten resilienssiin ja vastuukysymyksiin liittyen. Kriittisimmät uhkat näyttävät liittyvän viestiyhteyksien toimivuuteen, polttoaineen saatavuuden ja tilannekuvan säilymisen varmistamiseen sekä toiminnan tehostamisen tarpeen ja henkilöstöresurssien rajallisuuden väliseen ristiriitaan laajoissa häiriötilanteissa.
Valmiussuunnitelma toimii organisaation jatkuvuudenhallintaprosessin alkuna. Valmiussuunnittelun tulisi perustua pitkälti normaalitoiminnan prosessien häiriönsietokyvyn kehittämiseen. Tämän vuoksi kehittävän työntutkimuksen mukainen työyhteisön sitouttaminen kehitystyöhön toimi myös valmiusasioihin liittyvänä opetuksellisena aspektina. Valmiussuunnnitteluprojekti ajoittui vuosiin 2013–2014 ja osa sen suosittelemista toimenpiteistä on jo toteutettu opinnäytetyön raportin ilmentymisajankohtana vuonna 2016.