Kiinteiden karjaharjojen ja rapsuttimien käyttö lihanaudoilla kylmäpihatossa
Lehtomaa, Sofia (2016)
Lehtomaa, Sofia
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101315153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101315153
Tiivistelmä
Eläinten viisi vapautta ja eläinsuojelulaki määrittelevät hyvinvoinnin perustan eläimille. Nykyään erilaisilla virikkeillä halutaan lisätä nautojen hyvinvointia niin tuotantorakennuksessa kuin ulkona laitumilla ja jaloittelutarhoissa. Karjaharjat ja rapsuttimet tarjoavat virikkeellisyyden lisäksi apua myös kehonhoitoon ja puhtaanapitoon. Naudan luontaiseen kehonhoitoon kuuluu erityisesti pään- ja kaulanalueiden hankaaminen jotakin ulkonevaa, esimerkiksi puita tai rakenteita vasten. Luontaisen kehonhoitokäyttäytymisen toteuttamiseen karjaharjat ja rapsuttimet tarjoavat oikein asennettuna turvallisemman vaihtoehdon kuin rakenteet.
Tällä opinnäytetyöllä oli tarkoitus selvittää, että kestävätkö rakenteeltaan yksinkertaiset karjaharjat ja rapsuttimet sonnien käyttöä ja kuinka niiden olemassaolo vaikuttaa kehonhoitokäyttäytymiseen sekä puhtauteen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden (MTT) Ruukin toimipisteen kanssa. Karjaharjojen ja rapsuttimien käyttöä ja kestävyyttä seurattiin tutkimusnavetassa 28.5. - 12.8.2014 välisenä aikana ruokintakokeen yhteydessä.
Rapsuttimet kestivät hyvin teurassonnien käyttössä seurantajakson ajan, karjaharjat vaativat muutamia uudelleen asentamisia. Tutkimusnavetassa suoritetussa kokeessa ei verrattu erilaisia karjaharjoja, mutta Facebook -ryhmässä suoritetussa kyselyssä saatiin keskustelua erityyppisten harjojen kestävyydestä.
Karjaharjojen ja rapsuttimien vaikutuksesta lihanautojen puhtauteen ei saatu vertailua seurantajakson aikana, sillä MTT:n tutkimusnavetan sonnit olivat jo ennen karjaharjojen ja rapsuttimien asentamista erittäin puhtaita. Facebook -ryhmässä kyselyyn vastanneet tilalliset kokivat, että karjaharjoilla on positiivinen vaikutus eläinten puhtauteen. Samaa mieltä oli myös yksi sähköpostikyselyyni vastannut teurastamo, joka myös piti karjaharjaa parempana kehonhoidonvälineenä kuin rapsutinta.
Seurantajakson aikana karjaharjat osoittautuivat mielenkiintoisemmiksi ja mieluisimmiksi kehonhoidon välineiksi kuin rapsuttimet. Karjaharjoilta toisen sonnin syrjäyttämisiä havaittiin enemmän kuin rapsuttimilta ja, jos karsinaan oli asennettu molemmat, käyttivät sonnit mieluummin karjaharjaa.
Tällä opinnäytetyöllä oli tarkoitus selvittää, että kestävätkö rakenteeltaan yksinkertaiset karjaharjat ja rapsuttimet sonnien käyttöä ja kuinka niiden olemassaolo vaikuttaa kehonhoitokäyttäytymiseen sekä puhtauteen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden (MTT) Ruukin toimipisteen kanssa. Karjaharjojen ja rapsuttimien käyttöä ja kestävyyttä seurattiin tutkimusnavetassa 28.5. - 12.8.2014 välisenä aikana ruokintakokeen yhteydessä.
Rapsuttimet kestivät hyvin teurassonnien käyttössä seurantajakson ajan, karjaharjat vaativat muutamia uudelleen asentamisia. Tutkimusnavetassa suoritetussa kokeessa ei verrattu erilaisia karjaharjoja, mutta Facebook -ryhmässä suoritetussa kyselyssä saatiin keskustelua erityyppisten harjojen kestävyydestä.
Karjaharjojen ja rapsuttimien vaikutuksesta lihanautojen puhtauteen ei saatu vertailua seurantajakson aikana, sillä MTT:n tutkimusnavetan sonnit olivat jo ennen karjaharjojen ja rapsuttimien asentamista erittäin puhtaita. Facebook -ryhmässä kyselyyn vastanneet tilalliset kokivat, että karjaharjoilla on positiivinen vaikutus eläinten puhtauteen. Samaa mieltä oli myös yksi sähköpostikyselyyni vastannut teurastamo, joka myös piti karjaharjaa parempana kehonhoidonvälineenä kuin rapsutinta.
Seurantajakson aikana karjaharjat osoittautuivat mielenkiintoisemmiksi ja mieluisimmiksi kehonhoidon välineiksi kuin rapsuttimet. Karjaharjoilta toisen sonnin syrjäyttämisiä havaittiin enemmän kuin rapsuttimilta ja, jos karsinaan oli asennettu molemmat, käyttivät sonnit mieluummin karjaharjaa.