Yleisilmanvaihdon jaksoittainen käyttö toimistorakennuksissa
Raatikainen, Marika (2016)
Raatikainen, Marika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101215111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101215111
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana on Senaatti-kiinteistöt, joka on Suomen suurin toimitilakiinteistöjen omistaja. Senaatti-kiinteistöjen pääasiallisena tehtävänä on tuottaa ja kehittää kiinteistöpalveluita ja niihin läheisesti liittyviä muita palveluja ensisijaisesti valtion virastoille ja laitoksille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta kiinteistövarallisuudesta.
Opinnäytteen tavoitteena oli selvittää toimistorakennusten yleisilmanvaihdon jaksoittaisen käytön periaatteita kirjallisuuden, haastattelujen sekä esimerkkikiinteistöstä saadun tiedon perusteella. Lisäksi työn tarkoituksena oli aiheesta laaditun tutkimustiedon ja nykyisen lainsäädännön sekä olemassa olevien käyttökokemusten (esimerkkikiinteistö) perusteella laatia ohjeistus yleisilmanvaihdon jaksoittaisesta käytöstä rakennuksen käyttöajan ulkopuolella. Opinnäytetyössä myös tarkastellaan erilaisten ilmanvaihdon käyttötehotilanteiden vaikutusta rakennuksen paine-eroihin ja energian kulutukseen sekä selvitetään ilmanvaihdon minimitehoa ja järjestelmän teknisiä reunaehtoja.
Yleisilmanvaihdon jaksoittainen käyttö soveltuu toimistorakennuksiin ja jaksoittaisella käytöllä voidaan alentaa rakennuksen energiankulutusta. Mikäli yleisilmanvaihto toteutetaan jaksoittaisella käytöllä, yöaikaisen tuuletusjakso vähimmäisaika olisi 1 h/kerta ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden optimoimiseksi (tuuletusjaksoja 3¬–4 h:n välein). Tuuletusjakson aikana yleisilmanvaihtoa käytetään normaalia käyttöä vastaavasti (100 %). Tilojen sisäilman laadun varmistamiseksi ilmanvaihto käynnistetään vähintään 2 tuntia ennen ensimmäisten käyttäjien saapumista tiloihin ja viikonlopun jälkeisenä arkipäivänä ilmanvaihdon käynnistys voitaisiin toteuttaa 1 tunti aiemmin kuin muina arkipäivinä.
Mikäli toimistorakennusten yleisilmanvaihtoa käytetään jaksoittain tai osatehokäytöllä, rakennuksen paine-erot suositellaan mitattavaksi ulkovaipan yli rakennuksen painesuhteiden varmistamiseksi riittävässä laajuudessa ja mittausjakson tulee olla ajaltaan riittävän pitkä ja edustava. Lisäksi ilmanvaihdon osatehokäytöllä on varmistettava, että tilojen ilmanvaihtuvuus on riittävä kaikissa tiloissa esimerkiksi toiminnan aikaisin ilmamäärämittauksin tai osatehojen laskennallisella mallintamisella.
Opinnäytteen tavoitteena oli selvittää toimistorakennusten yleisilmanvaihdon jaksoittaisen käytön periaatteita kirjallisuuden, haastattelujen sekä esimerkkikiinteistöstä saadun tiedon perusteella. Lisäksi työn tarkoituksena oli aiheesta laaditun tutkimustiedon ja nykyisen lainsäädännön sekä olemassa olevien käyttökokemusten (esimerkkikiinteistö) perusteella laatia ohjeistus yleisilmanvaihdon jaksoittaisesta käytöstä rakennuksen käyttöajan ulkopuolella. Opinnäytetyössä myös tarkastellaan erilaisten ilmanvaihdon käyttötehotilanteiden vaikutusta rakennuksen paine-eroihin ja energian kulutukseen sekä selvitetään ilmanvaihdon minimitehoa ja järjestelmän teknisiä reunaehtoja.
Yleisilmanvaihdon jaksoittainen käyttö soveltuu toimistorakennuksiin ja jaksoittaisella käytöllä voidaan alentaa rakennuksen energiankulutusta. Mikäli yleisilmanvaihto toteutetaan jaksoittaisella käytöllä, yöaikaisen tuuletusjakso vähimmäisaika olisi 1 h/kerta ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden optimoimiseksi (tuuletusjaksoja 3¬–4 h:n välein). Tuuletusjakson aikana yleisilmanvaihtoa käytetään normaalia käyttöä vastaavasti (100 %). Tilojen sisäilman laadun varmistamiseksi ilmanvaihto käynnistetään vähintään 2 tuntia ennen ensimmäisten käyttäjien saapumista tiloihin ja viikonlopun jälkeisenä arkipäivänä ilmanvaihdon käynnistys voitaisiin toteuttaa 1 tunti aiemmin kuin muina arkipäivinä.
Mikäli toimistorakennusten yleisilmanvaihtoa käytetään jaksoittain tai osatehokäytöllä, rakennuksen paine-erot suositellaan mitattavaksi ulkovaipan yli rakennuksen painesuhteiden varmistamiseksi riittävässä laajuudessa ja mittausjakson tulee olla ajaltaan riittävän pitkä ja edustava. Lisäksi ilmanvaihdon osatehokäytöllä on varmistettava, että tilojen ilmanvaihtuvuus on riittävä kaikissa tiloissa esimerkiksi toiminnan aikaisin ilmamäärämittauksin tai osatehojen laskennallisella mallintamisella.