Erityislastentarhanopettajien keinot sosioemotionaaliseen tukemiseen lasten vertaissuhteissa
Ahola, Minna (2016)
Ahola, Minna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100714922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100714922
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Ahola, Minna
Erityislastentarhanopettajien keinot sosioemotionaaliseen tukemiseen lasten vertaissuhteissa
Helsinki, syksy 2016, 57 sivua, 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)
+ lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Tutkimukseni tarkoitus oli kuvailla menetelmiä ja konkreettisia keinoja, joita erityislastentarhanopettajat käyttävät sosioemotionaalista tukea tarvitsevien lasten vertaissuhteiden tukemiseen päiväkodin arjessa. Keskityin erityisen tuen antamiseen lapsille, joilla on sosioemotionaalisia haasteita. Lapset voidaan jaotella yhtäältä aggressiivisesti käyttäytyviin lapsiin ja toisaalta vetäytyvästi käyttäytyviin lapsiin.
Tutkimuksen teoriaosuudessa korostui inkluusion ja osallisuuden merkitys lapsen sosioemotionaaliselle kehitykselle. Päiväkodin kasvattajien todettiin kokevan ammattitaitonsa joutuvan koetukselle päivittäin. Erityislastentarhanopettajat nähtiin keskeisenä voimavarana.
Keräsin aineiston helsinkiläisille erityislastentarhanopettajille tekemälläni kyselyllä. Kahdeksan erityislastentarhanopettajaa (joista yksi oli muualta Uudeltamaalta) vastasi kyselyyn syksyllä 2015. Tutkimusotteeni oli laadullinen. Analysoin kyselyn laadullisella sisällönanalyysilla, jossa etsin keskeisiä teemoja teoriaohjautuvasti.
Jaoin tulokset tutkimuskysymysteni mukaisesti erityislastentarhanopettajien toimintaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen kanssa, heidän toimintaansa suhteessa vertaislapsiin sekä toimintaympäristöön liittyviin ratkaisuihin. Yläteemoiksi nousivat lähiohjaus, kannustaminen, dialogisuus ja pedagoginen herkkyys, leikki ja yhteisöllisyys, rajojen asettaminen sekä kasvatuskumppanuus.
Ahola, Minna
Erityislastentarhanopettajien keinot sosioemotionaaliseen tukemiseen lasten vertaissuhteissa
Helsinki, syksy 2016, 57 sivua, 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)
+ lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Tutkimukseni tarkoitus oli kuvailla menetelmiä ja konkreettisia keinoja, joita erityislastentarhanopettajat käyttävät sosioemotionaalista tukea tarvitsevien lasten vertaissuhteiden tukemiseen päiväkodin arjessa. Keskityin erityisen tuen antamiseen lapsille, joilla on sosioemotionaalisia haasteita. Lapset voidaan jaotella yhtäältä aggressiivisesti käyttäytyviin lapsiin ja toisaalta vetäytyvästi käyttäytyviin lapsiin.
Tutkimuksen teoriaosuudessa korostui inkluusion ja osallisuuden merkitys lapsen sosioemotionaaliselle kehitykselle. Päiväkodin kasvattajien todettiin kokevan ammattitaitonsa joutuvan koetukselle päivittäin. Erityislastentarhanopettajat nähtiin keskeisenä voimavarana.
Keräsin aineiston helsinkiläisille erityislastentarhanopettajille tekemälläni kyselyllä. Kahdeksan erityislastentarhanopettajaa (joista yksi oli muualta Uudeltamaalta) vastasi kyselyyn syksyllä 2015. Tutkimusotteeni oli laadullinen. Analysoin kyselyn laadullisella sisällönanalyysilla, jossa etsin keskeisiä teemoja teoriaohjautuvasti.
Jaoin tulokset tutkimuskysymysteni mukaisesti erityislastentarhanopettajien toimintaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen kanssa, heidän toimintaansa suhteessa vertaislapsiin sekä toimintaympäristöön liittyviin ratkaisuihin. Yläteemoiksi nousivat lähiohjaus, kannustaminen, dialogisuus ja pedagoginen herkkyys, leikki ja yhteisöllisyys, rajojen asettaminen sekä kasvatuskumppanuus.