Luomulypsylehmän hedelmällisyys
Kandelberg, Päivi (2016)
Kandelberg, Päivi
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100414820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100414820
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
Tekijä: Päivi Kandelberg
Opinnäytetyön nimi: Luomulypsylehmän hedelmällisyys
Työn ohjaaja: Matti Järvi, Jouko Karhunen
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: syksy 2016 Sivumäärä: 38
Työssäni seminologina huomasin, että luonnonmukaiseen tuotantoon siirtyvillä tiloilla karjan tiinehtyvyys tuntui heikkenevän. Siitä syystä päätin ottaa Faban tarjoaman opinnäytetyön aiheen luomukarjan hedelmällisyydestä.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia, poikkeaako luomukarjan hedelmällisyys tavanomaisen karjan hedelmällisyydestä. Aineistona käytin 76 luonnonmukaisessa ruokinnassa olevan karjan tuotosseurantatietoja. Vertailuryhmänä olivat 4573 tavanomaisessa ruokinnassa olevan karjan tiedot. Tämä perinteinen otanta fenotyyppisten tunnuslukujen pohjalta poimittiin tuotosseurannasta viiden vuoden ajalta (2010–2014).
Kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla (Microsoft Office 2013) ja sen tarjoamilla analyysityökaluilla. Laskin keskiarvot eri vuosien osalta ja tein T-testit seuraavista tiedoista: keskituotos ja energiakorjattu maitotuotos EKM, poikimaväli, lepokausi, siemennysten lukumäärä (lehmät ja hiehot), keskipoikimakerta ja hiehojen poikimaikä.
Tutkimusjakson aikana keskituotos luomutiloilla oli 1190 kg matalampi ja EKM 1497 kg matalampi kuin keskimäärin verrokkitiloilla. T-testin tulos osoitti molemmissa tuotoksissa merkitsevää näyttöä perusjoukossa olevan eron puolesta. Lepokausi oli tutkimusjakson aikana luomussa keskimäärin 4 päivää pitempi kuin verrokkiryhmässä. Lisäksi hiehojen poikimaikä oli luomussa merkitsevästi korkeampi kuin verrokkiryhmässä. Siemennyksiä poikimista kohden sekä siemennyksiä hiehon poikimista kohden oli luomussa vähemmän. Poikimaväli oli luomussa yli 3 vuorokautta pitempi kuin verrokkiryhmällä, mutta ero ei ollut merkitsevä. Keskipoikimakerrassa ei ollut ryhmien välillä suurta eroa.
Luomussa pyritään kohtuulliseen tuotokseen, koska se on parempi eläimen terveydelle. Poikimaväli ja lepokausi ovat luomussa pidemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa. Poikimaväli on hedelmällisyyden tärkein tunnusluku ja myös hedelmällisyyden taloudellisuuden mittari. Pitkä lepokausi voi kieliä muun muassa huonosta kiimantarkkailusta, sairauksista tai negatiivisesta energiataseesta, joka puolestaan voi johtua rehuista. Luomuhiehot poikivat vanhempina mutta tiinehtyvät paremmin kuin tavanomaisessa tuotannossa. Hiehojen poikiminen aikaisemmin olisi taloudellisesti kannattavampaa ja samalla myös lisäisi eläimelle luomussa tärkeää elinikäistuotosta. Karjan keskipoikimakerta ei luomussa poikennut merkitsevästi tavanomaisesta tuotannosta. Luomutuotanto ei ole päässyt tavoitteeseensa elinikäistuotoksen kasvattamisessa ja kasvihuonekaasujen päästöjen jakamisessa pidemmälle tuotantojaksolle ja suurempaa maitomäärää kohden
Oulun ammattikorkeakoulu
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
Tekijä: Päivi Kandelberg
Opinnäytetyön nimi: Luomulypsylehmän hedelmällisyys
Työn ohjaaja: Matti Järvi, Jouko Karhunen
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: syksy 2016 Sivumäärä: 38
Työssäni seminologina huomasin, että luonnonmukaiseen tuotantoon siirtyvillä tiloilla karjan tiinehtyvyys tuntui heikkenevän. Siitä syystä päätin ottaa Faban tarjoaman opinnäytetyön aiheen luomukarjan hedelmällisyydestä.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia, poikkeaako luomukarjan hedelmällisyys tavanomaisen karjan hedelmällisyydestä. Aineistona käytin 76 luonnonmukaisessa ruokinnassa olevan karjan tuotosseurantatietoja. Vertailuryhmänä olivat 4573 tavanomaisessa ruokinnassa olevan karjan tiedot. Tämä perinteinen otanta fenotyyppisten tunnuslukujen pohjalta poimittiin tuotosseurannasta viiden vuoden ajalta (2010–2014).
Kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla (Microsoft Office 2013) ja sen tarjoamilla analyysityökaluilla. Laskin keskiarvot eri vuosien osalta ja tein T-testit seuraavista tiedoista: keskituotos ja energiakorjattu maitotuotos EKM, poikimaväli, lepokausi, siemennysten lukumäärä (lehmät ja hiehot), keskipoikimakerta ja hiehojen poikimaikä.
Tutkimusjakson aikana keskituotos luomutiloilla oli 1190 kg matalampi ja EKM 1497 kg matalampi kuin keskimäärin verrokkitiloilla. T-testin tulos osoitti molemmissa tuotoksissa merkitsevää näyttöä perusjoukossa olevan eron puolesta. Lepokausi oli tutkimusjakson aikana luomussa keskimäärin 4 päivää pitempi kuin verrokkiryhmässä. Lisäksi hiehojen poikimaikä oli luomussa merkitsevästi korkeampi kuin verrokkiryhmässä. Siemennyksiä poikimista kohden sekä siemennyksiä hiehon poikimista kohden oli luomussa vähemmän. Poikimaväli oli luomussa yli 3 vuorokautta pitempi kuin verrokkiryhmällä, mutta ero ei ollut merkitsevä. Keskipoikimakerrassa ei ollut ryhmien välillä suurta eroa.
Luomussa pyritään kohtuulliseen tuotokseen, koska se on parempi eläimen terveydelle. Poikimaväli ja lepokausi ovat luomussa pidemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa. Poikimaväli on hedelmällisyyden tärkein tunnusluku ja myös hedelmällisyyden taloudellisuuden mittari. Pitkä lepokausi voi kieliä muun muassa huonosta kiimantarkkailusta, sairauksista tai negatiivisesta energiataseesta, joka puolestaan voi johtua rehuista. Luomuhiehot poikivat vanhempina mutta tiinehtyvät paremmin kuin tavanomaisessa tuotannossa. Hiehojen poikiminen aikaisemmin olisi taloudellisesti kannattavampaa ja samalla myös lisäisi eläimelle luomussa tärkeää elinikäistuotosta. Karjan keskipoikimakerta ei luomussa poikennut merkitsevästi tavanomaisesta tuotannosta. Luomutuotanto ei ole päässyt tavoitteeseensa elinikäistuotoksen kasvattamisessa ja kasvihuonekaasujen päästöjen jakamisessa pidemmälle tuotantojaksolle ja suurempaa maitomäärää kohden