Suomi valtiollisen tiedustelun kynnyksellä: : jatkotutkimus tiedustelulainsäädännön vaikutuksista sisäisen turvallisuuden viranomaiskentässä
Takkunen, Janne; Anttola, Niko (2016)
Takkunen, Janne
Anttola, Niko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092714588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092714588
Tiivistelmä
Tässä jatkotutkimuksen muodossa toteutetussa opinnäytetyössä on vaihtoehtoisten skenaarioiden kautta kartoitettu valmisteilla olevan siviilitiedustelulain mukanaan tuomia muutoksia sisäisen turvallisuuden viranomaiskenttään. Skenaariolla on pyritty jäsentelemään viranomaisten tehtäviin ja vastuisiin, keskinäiseen yhteistyöhön sekä hallinnollisiin rakenteisiin liittyviä muutosmahdollisuuksia. Opinnäytetyön taustalla on aiempi tutkielmamme tiedustelun ja rikostorjunnan suhteesta. Nyt olemme kohdentaneet huomiota enemmän sisäisen turvallisuuden viranomaisten vastuualueiden potentiaaliseen uudelleenjärjestelyyn tai kokonaan uuden tiedusteluviranomaisen syntyyn. Julkisen aineiston perusteella yhtenä vaihtoehtona on pohdittu suojelupoliisin esitutkintavaltuuksien poistamista ja viraston muuntamista siviilitiedusteluviranomaiseksi. Myös poliisiyksikkönä säilyminen on mahdollista uusin valtuuksin.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka yhdistelee teoreettista ja empiiristä aineistoa. Olemme induktiivisella päättelyllä ja tulevaisuudentutkimuksen metodein pyrkineet ennakoimaan tulevan tiedustelulainsäädännön vaikutuksia sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tehtäviin ja työnjakoon myös rikostorjunnan näkökulmasta. Tutkimusaineisto pitää sisällään mm. aiempaa akateemista tutkimusta, lainsäädäntöä ja lainsäädäntötyöryhmien mietintöjä sekä mediakatsauksen kotimaisista tiedotusvälineistä. Aineiston sisällönanalyysin avulla loimme neljä vaihtoehtoista skenaariota siviilitiedustelun toteuttamiseksi.
Ensimmäisen skenaarion mukaan suojelupoliisi säilyy sisäministeriön alaisena valtakunnallisena poliisiyksikkönä, toimien edelleen Suomessa poliisilain puitteissa mutta suorittaen lisäksi ulkomaantiedustelua siviilitiedustelulain nojalla. Toisessa skenaariossa suojelupoliisi irtautuu rikostorjuntatehtävistä ja siitä tulee turvallisuustiedustelupalvelua muistuttava siviilitiedusteluviranomainen, joka suorittaa tiedustelua ulkomaiden lisäksi kansallisen turvallisuuden nimissä myös Suomessa. Kolmannessa skenaariossa suojelupoliisista tulee tiedustelupalvelu, joka kohdistaa siviilitiedustelulain suomat uudet toimivaltuutensa ulkomaille. Myös tässä skenaariossa suojelupoliisi luopuisi rikostorjuntatehtävistään, mikä siirtäisi nämä vastuut muulle poliisihallinnolle. Neljäs skenaario on täysin uuden ulkomaantiedusteluviranomaisen perustaminen suojelupoliisin rinnalle. Uudella viranomaisella ei olisi toimivaltuuksia suorittaa salaiseen tiedonhankintaan rinnastettavaa tiedustelua Suomessa. Myös yhdistelmäskenaario on mahdollinen.
Tutkimuksen johtopäätöksissä kuvaamme todennäköisimmän skenaarion ja sen toteutumisen perusteita, vaikkakin on todettava, että johtopäätökset ovat tässä vaiheessa vasta alustavaa pohdintaa siviilitiedustelun mahdollisista toteuttamistavoista.
Asiasanat: valtiollinen tiedustelu, siviilitiedusteluviranomainen, toimeksiantoviranomaiset, rikostorjunta, sisäinen turvallisuus
Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka yhdistelee teoreettista ja empiiristä aineistoa. Olemme induktiivisella päättelyllä ja tulevaisuudentutkimuksen metodein pyrkineet ennakoimaan tulevan tiedustelulainsäädännön vaikutuksia sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tehtäviin ja työnjakoon myös rikostorjunnan näkökulmasta. Tutkimusaineisto pitää sisällään mm. aiempaa akateemista tutkimusta, lainsäädäntöä ja lainsäädäntötyöryhmien mietintöjä sekä mediakatsauksen kotimaisista tiedotusvälineistä. Aineiston sisällönanalyysin avulla loimme neljä vaihtoehtoista skenaariota siviilitiedustelun toteuttamiseksi.
Ensimmäisen skenaarion mukaan suojelupoliisi säilyy sisäministeriön alaisena valtakunnallisena poliisiyksikkönä, toimien edelleen Suomessa poliisilain puitteissa mutta suorittaen lisäksi ulkomaantiedustelua siviilitiedustelulain nojalla. Toisessa skenaariossa suojelupoliisi irtautuu rikostorjuntatehtävistä ja siitä tulee turvallisuustiedustelupalvelua muistuttava siviilitiedusteluviranomainen, joka suorittaa tiedustelua ulkomaiden lisäksi kansallisen turvallisuuden nimissä myös Suomessa. Kolmannessa skenaariossa suojelupoliisista tulee tiedustelupalvelu, joka kohdistaa siviilitiedustelulain suomat uudet toimivaltuutensa ulkomaille. Myös tässä skenaariossa suojelupoliisi luopuisi rikostorjuntatehtävistään, mikä siirtäisi nämä vastuut muulle poliisihallinnolle. Neljäs skenaario on täysin uuden ulkomaantiedusteluviranomaisen perustaminen suojelupoliisin rinnalle. Uudella viranomaisella ei olisi toimivaltuuksia suorittaa salaiseen tiedonhankintaan rinnastettavaa tiedustelua Suomessa. Myös yhdistelmäskenaario on mahdollinen.
Tutkimuksen johtopäätöksissä kuvaamme todennäköisimmän skenaarion ja sen toteutumisen perusteita, vaikkakin on todettava, että johtopäätökset ovat tässä vaiheessa vasta alustavaa pohdintaa siviilitiedustelun mahdollisista toteuttamistavoista.
Asiasanat: valtiollinen tiedustelu, siviilitiedusteluviranomainen, toimeksiantoviranomaiset, rikostorjunta, sisäinen turvallisuus