Kolmen viikon pituisen liikuntaintervention vaikutukset Kajaanin Canoraman henkilöstön vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen ja yleiseen hyvinvointiin
Pukkila, Henna; Markko, Laura (2016)
Pukkila, Henna
Markko, Laura
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016062913415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016062913415
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena oli tutkia, onko kolmen viikon pituisen liikuntaintervention avulla mahdollista lisätä työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden määrää vapaa-ajalla ja sen kautta parantaa heidän yleistä hyvinvointia sekä työssä jaksamista. Toimeksiantajana opinnäytetyössämme toimi Canoraman Kajaanin toimipiste, jonka työntekijöille tutkimus suoritettiin. Tutkimuksen otanta rajautui kuuteen henkilöön työpisteen työntekijöiden määrän perusteella. Näin pienen otannan vuoksi tutkimuksesta saatava tulos ei ole yleistettävissä kyseisen toimipisteen ulkopuolelle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimipisteen kokonaisvaltaista työhyvinvointia niin organisaatiollisella kuin yksilölliselläkin tasolla. Tarkoituksenamme oli antaa ymmärrystä työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen toteuttamiseen sekä rohkaista yksilöitä ottamaan vastuuta omasta sekä koko organisaatiota koskevasta työhyvinvoinnista. Tätä kautta pyrimme parantamaan työssä jaksamista ja siellä viihtymistä. Kolmen viikon mittaiseen liikuntainterventioon sisältyi kuusi kahvitaukoluentoa ja kuusi ohjattua liikuntatuokiota. Liikuntainterventio suoritettiin helmikuussa 2016.
Opinnäytetyömme suoritettiin laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön tutkimusongelmien avulla pyrimme selvittämään muun muassa motivoiko liikuntainterventio osallistujia liikkumaan enemmän vapaa-ajalla ja saatiinko kolmen viikon kokeilulla aikaan muutoksia asenteissa ja liikuntakäyttäytymisessä. Tutkimuksessa teimme selvitystä, mitä merkitystä työntekijälle on siitä, että työnantaja mahdollistaa työhyvinvointiin liittyviä palveluita.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että kolmen viikon pituisella interventiolla on joissain määrin mahdollista lisätä osallistujien fyysistä aktiivisuutta vapaa-ajalla sekä muuttaa liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia asenteita. Osallistujista 50 % kertoi fyysisen aktiivisuutensa lisääntyneen intervention ansiosta ja yhtä moni osallistujista kertoi kokevansa liikkumisen mielekkäämmäksi intervention lopussa verrattaessa interventiota edeltävään aikaan. Tuloksista voidaan todeta, että osallistujista kaikki kokivat tärkeäksi sen, että työnantaja huolehtii työntekijöistään tarjoamalla työhyvinvointipalveluita. Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia Canoraman vetovoimaisuutta työnantajana työntekijöiden keskuudessa sen tarjoamien työhyvinvointipalveluiden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimipisteen kokonaisvaltaista työhyvinvointia niin organisaatiollisella kuin yksilölliselläkin tasolla. Tarkoituksenamme oli antaa ymmärrystä työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen toteuttamiseen sekä rohkaista yksilöitä ottamaan vastuuta omasta sekä koko organisaatiota koskevasta työhyvinvoinnista. Tätä kautta pyrimme parantamaan työssä jaksamista ja siellä viihtymistä. Kolmen viikon mittaiseen liikuntainterventioon sisältyi kuusi kahvitaukoluentoa ja kuusi ohjattua liikuntatuokiota. Liikuntainterventio suoritettiin helmikuussa 2016.
Opinnäytetyömme suoritettiin laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön tutkimusongelmien avulla pyrimme selvittämään muun muassa motivoiko liikuntainterventio osallistujia liikkumaan enemmän vapaa-ajalla ja saatiinko kolmen viikon kokeilulla aikaan muutoksia asenteissa ja liikuntakäyttäytymisessä. Tutkimuksessa teimme selvitystä, mitä merkitystä työntekijälle on siitä, että työnantaja mahdollistaa työhyvinvointiin liittyviä palveluita.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että kolmen viikon pituisella interventiolla on joissain määrin mahdollista lisätä osallistujien fyysistä aktiivisuutta vapaa-ajalla sekä muuttaa liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia asenteita. Osallistujista 50 % kertoi fyysisen aktiivisuutensa lisääntyneen intervention ansiosta ja yhtä moni osallistujista kertoi kokevansa liikkumisen mielekkäämmäksi intervention lopussa verrattaessa interventiota edeltävään aikaan. Tuloksista voidaan todeta, että osallistujista kaikki kokivat tärkeäksi sen, että työnantaja huolehtii työntekijöistään tarjoamalla työhyvinvointipalveluita. Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia Canoraman vetovoimaisuutta työnantajana työntekijöiden keskuudessa sen tarjoamien työhyvinvointipalveluiden näkökulmasta.