Aviapoliksen sudenkorentokohteet ja niiden säilyttäminen : Aviapoliksen pienvesiympäristöjen monimuotoisuuden huomiointi kaupunkisuunnittelussa: sudenkorentolajistoon vaikuttavat tekijät, lajien elinympäristöjen säilyttäminen ja parantaminen
Friman, Miikka (2016)
Friman, Miikka
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061813185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061813185
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kolme keskeistä tavoitetta ovat koota yhteen Aviapoliksen alueen sudenkorentolajistoa koskevat tiedot sekä arvioida niiden pohjalta luonnon monimuotoisuutta alueella ja osoittaa toimia, joilla pienvesien tilaa ja merkitystä sudenkorennoille voidaan kohentaa. Työn taustalla oli tarve kartoittaa Vantaan keskiosien luontoarvoja, joista oli ennestään vain vähän tietoa saatavilla, sekä kehittää alueen maankäyttöä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät ekosysteemit huomioiden. Aviapoliksen alueella on kehäradan valmistumisen myötä enenevässä määrin rakentamispaineita, minkä vuoksi alueelta saatava eliölajistoa koskeva havaintotieto on arvokasta aineistoa rakennushankkeiden ympäristövaikutuksia arvioitaessa.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Vantaan ympäristökeskus. Työn pohjana toimi kesällä 2014 alueella toteutettu sudenkorento- ja vesihyönteiskartoitus, alueen uudet maastokäynnit sekä alueen aiemmat luontotiedot. Lajistoa havainnoitiin Aviapoliksen maastokäyntien yhteydessä, jolloin lajien tarkat yksilömäärät laskettiin, huomionarvoiset lajit kirjattiin ja kartalle sijoitettiin yksilötihentymät MapInfo-ohjelman avulla. Tämän lisäksi arvioitiin tarkasteltujen kohteiden merkitystä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä sekä suunniteltiin kohteiden merkityksen lisäämistä sudenkorennoille. Elinympäristöjen säilyttämisen, parantamisen ja perustamisen suunnitteluosuudessa painotettiin maastokäyntien perusteella valittuja huomionarvoisia kohteita, joihin kuuluivat Ruskeasannantien pään lampareet, Postin kosteikko ja sen lähiympäristö sekä Lentokentän eteläpuolinen soistuma ja kalliolammet. Näiden lisäksi tarkastellaan Krakanojan ja Kylmäojan merkityksen lisäämistä virtavesien sudenkorennoille.
Kartoituskäyntien perusteella Lentokentän lähiympäristössä harvinaiset sudenkorentolajit esiintyvät pienialaisilla kohteilla, joiden merkitys isommille eläimille on vähäinen. Kohteiden luonnonympäristöllä oli paikoin havaittavissa yhdenmukaisuuksia sudenkorentolajien ja -yksilöiden esiintymisen ja vesien tilan kanssa, mikä ilmenee lajiston ja vesinäytteiden mittaustulosten sekä alueelta kerätyn ympäristötiedon pohjalta. Vastamuodostuneita pienvesiä suosivien lajien kattava esiintyminen tutkimusalueilla ja virtaavien vesien sekä soiden lajien vähäinen esiintyminen ovat merkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksesta alueiden pienvesiin.
Sudenkorentojen kannalta lentokenttäalueen glykolipäästöjen vaikutusten estäminen Krakanojalla ja Kylmäojalla sekä puronvarsien säilyttäminen luonnontilassa ovat keinoja lisätä alueiden merkitystä myös virtaavan veden sudenkorennoille. Melko eristyneen vihertytönkorennon populaation läheisyyteen voitaisiin perustaa matala allikko lentokenttäalueen eteläpuolelle ja rannoiltaan mutkittelevien matalien pienvesien kaivamisella voidaan myös säilyttää sukkession alkuvaiheita ilmentävien sudenkorentojen esiintyminen Lentokentän itäpuolella.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Vantaan ympäristökeskus. Työn pohjana toimi kesällä 2014 alueella toteutettu sudenkorento- ja vesihyönteiskartoitus, alueen uudet maastokäynnit sekä alueen aiemmat luontotiedot. Lajistoa havainnoitiin Aviapoliksen maastokäyntien yhteydessä, jolloin lajien tarkat yksilömäärät laskettiin, huomionarvoiset lajit kirjattiin ja kartalle sijoitettiin yksilötihentymät MapInfo-ohjelman avulla. Tämän lisäksi arvioitiin tarkasteltujen kohteiden merkitystä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä sekä suunniteltiin kohteiden merkityksen lisäämistä sudenkorennoille. Elinympäristöjen säilyttämisen, parantamisen ja perustamisen suunnitteluosuudessa painotettiin maastokäyntien perusteella valittuja huomionarvoisia kohteita, joihin kuuluivat Ruskeasannantien pään lampareet, Postin kosteikko ja sen lähiympäristö sekä Lentokentän eteläpuolinen soistuma ja kalliolammet. Näiden lisäksi tarkastellaan Krakanojan ja Kylmäojan merkityksen lisäämistä virtavesien sudenkorennoille.
Kartoituskäyntien perusteella Lentokentän lähiympäristössä harvinaiset sudenkorentolajit esiintyvät pienialaisilla kohteilla, joiden merkitys isommille eläimille on vähäinen. Kohteiden luonnonympäristöllä oli paikoin havaittavissa yhdenmukaisuuksia sudenkorentolajien ja -yksilöiden esiintymisen ja vesien tilan kanssa, mikä ilmenee lajiston ja vesinäytteiden mittaustulosten sekä alueelta kerätyn ympäristötiedon pohjalta. Vastamuodostuneita pienvesiä suosivien lajien kattava esiintyminen tutkimusalueilla ja virtaavien vesien sekä soiden lajien vähäinen esiintyminen ovat merkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksesta alueiden pienvesiin.
Sudenkorentojen kannalta lentokenttäalueen glykolipäästöjen vaikutusten estäminen Krakanojalla ja Kylmäojalla sekä puronvarsien säilyttäminen luonnontilassa ovat keinoja lisätä alueiden merkitystä myös virtaavan veden sudenkorennoille. Melko eristyneen vihertytönkorennon populaation läheisyyteen voitaisiin perustaa matala allikko lentokenttäalueen eteläpuolelle ja rannoiltaan mutkittelevien matalien pienvesien kaivamisella voidaan myös säilyttää sukkession alkuvaiheita ilmentävien sudenkorentojen esiintyminen Lentokentän itäpuolella.