Maatilojen kokemuksia susitilanteesta Suomessa
Kortelainen, Fanny (2016)
Kortelainen, Fanny
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061513048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061513048
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Susien aiheuttamat tuotantoeläimiin kohdistuvat vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina. Kasvanutta susikantaa on vuosina 2015 ja 2016 metsästetty kannanhoidollisesti maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2015 julkaiseman suden kannanhoitosuunnitelman mukaisesti.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia maatilojen kokemuksia susitilanteesta. Tutkimus toteutettiin pääosin kvalitatiivisena. Aineiston keruuta varten luotiin kyselylomake, joka koostui avoimista ja strukturoiduista kysymyksistä. Maatilojen osallistuminen ei edellyttänyt tapahtuneita susivahinkoja, vaan tarkoitus oli käsitellä kaikenlaisia susiin liittyviä kokemuksia. Kyselyn aihealueet liittyivät esimerkiksi susien lukumäärään, pelkoihin, korvauspolitiikkaan ja viranomaistoimintaan.
Tutkimukseen osallistui yhdeksän maatilaa eri puolilta Suomea. Kaikilla kyselyyn osallistuneilla maatiloilla oli ainakin jälkihavaintoja susista. Kaikille kyselyyn osallistuneille lammastiloille oli tapahtunut susivahinko. Suurimmalle osalle tiloista koitui susista haittaa. Vastauksista voitiin todeta, että erityisesti häiriösusien eliminoiminen ja viranomaistoiminta tulisi olla nopeampaa ja tehokkaampaa. Susivahingoista maksettuja korvauksia pidettiin myös liian pieninä ja korvausprosessia liian hitaana. Kannanhoidollista metsästystä pidettiin hyvänä asiana ja useissa vastauksissa toistui kannanhoidollisen metsästyksen merkitys susitilanteen ratkaisemiseksi.
Susien aiheuttamat tuotantoeläimiin kohdistuvat vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina. Kasvanutta susikantaa on vuosina 2015 ja 2016 metsästetty kannanhoidollisesti maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2015 julkaiseman suden kannanhoitosuunnitelman mukaisesti.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia maatilojen kokemuksia susitilanteesta. Tutkimus toteutettiin pääosin kvalitatiivisena. Aineiston keruuta varten luotiin kyselylomake, joka koostui avoimista ja strukturoiduista kysymyksistä. Maatilojen osallistuminen ei edellyttänyt tapahtuneita susivahinkoja, vaan tarkoitus oli käsitellä kaikenlaisia susiin liittyviä kokemuksia. Kyselyn aihealueet liittyivät esimerkiksi susien lukumäärään, pelkoihin, korvauspolitiikkaan ja viranomaistoimintaan.
Tutkimukseen osallistui yhdeksän maatilaa eri puolilta Suomea. Kaikilla kyselyyn osallistuneilla maatiloilla oli ainakin jälkihavaintoja susista. Kaikille kyselyyn osallistuneille lammastiloille oli tapahtunut susivahinko. Suurimmalle osalle tiloista koitui susista haittaa. Vastauksista voitiin todeta, että erityisesti häiriösusien eliminoiminen ja viranomaistoiminta tulisi olla nopeampaa ja tehokkaampaa. Susivahingoista maksettuja korvauksia pidettiin myös liian pieninä ja korvausprosessia liian hitaana. Kannanhoidollista metsästystä pidettiin hyvänä asiana ja useissa vastauksissa toistui kannanhoidollisen metsästyksen merkitys susitilanteen ratkaisemiseksi.