Rengasyhteyden kannattavuustarkastelu
Knuutila, Jukka (2016)
Knuutila, Jukka
Lapin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061312839
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061312839
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia keskijänniteverkon rengasyhteyden kannattavuustarkastelu Keminmaan Energia Oy:lle. Tarkastelussa suunniteltiin Taivalkosken voimalaitoksen Itäkosken 20 kV johtolähdön yhdistäminen Isohaaran voimalaitoksen Lautiosaari-lähdön Juokuan johtohaaraan. Rakennettavalle osuudelle suunniteltiin reitti, johtolajin ja poikkipinta-alan valinta, erottimien tyypit ja uudet liittymät.
Johto-osuudelle tehtiin teknistaloudelliset kannattavuuslaskelmat, joissa tarkasteltiin rakennettavasta johto-osuudesta saatavia hyötyjä ja vertailtiin niitä kustannus- ja ylläpitoinvestointeihin. Lisäksi tarkasteltiin johto-osuuden mahdollistamia jakorajan muutoksia ja niistä saatavia häviökustannussäästöjä sekä keskeytysaikojen lyhenemisestä saatavia etuja.
Suunnittelun ja laskennan apuvälineinä käytettiin Trimble NIS -verkkotieto- ja Trimble DMS -käytöntukijärjestelmää, joiden tehonjakolaskentasovellusten avulla saa selvitettyä olemassa olevan verkon sähköteknisten tietojen lisäksi häviöiden suuruuksia ja niistä koituvien kustannusten määrää. Kannattavuuslaskelmissa ja KAH-arvon määrittämisessä luotiin laskukaavat Excel-ohjelmistoon.
Laskelmissa tultiin siihen johtopäätökseen, että yhteyden rakentaminen ei tule olemaan taloudellisesti kannattavaa. Keskeytys- ja häviökustannuksissa ei tule riittäviä säästöjä johtuen jakelualueen vähäisestä sähkönkulutuksesta. Kuitenkin investointia voisi perustella sähkömarkkinalain tiukentuvista vaatimuksista verkon toimitus- ja käyttövarmuudesta.
Johto-osuudelle tehtiin teknistaloudelliset kannattavuuslaskelmat, joissa tarkasteltiin rakennettavasta johto-osuudesta saatavia hyötyjä ja vertailtiin niitä kustannus- ja ylläpitoinvestointeihin. Lisäksi tarkasteltiin johto-osuuden mahdollistamia jakorajan muutoksia ja niistä saatavia häviökustannussäästöjä sekä keskeytysaikojen lyhenemisestä saatavia etuja.
Suunnittelun ja laskennan apuvälineinä käytettiin Trimble NIS -verkkotieto- ja Trimble DMS -käytöntukijärjestelmää, joiden tehonjakolaskentasovellusten avulla saa selvitettyä olemassa olevan verkon sähköteknisten tietojen lisäksi häviöiden suuruuksia ja niistä koituvien kustannusten määrää. Kannattavuuslaskelmissa ja KAH-arvon määrittämisessä luotiin laskukaavat Excel-ohjelmistoon.
Laskelmissa tultiin siihen johtopäätökseen, että yhteyden rakentaminen ei tule olemaan taloudellisesti kannattavaa. Keskeytys- ja häviökustannuksissa ei tule riittäviä säästöjä johtuen jakelualueen vähäisestä sähkönkulutuksesta. Kuitenkin investointia voisi perustella sähkömarkkinalain tiukentuvista vaatimuksista verkon toimitus- ja käyttövarmuudesta.