Working experiences of members of the Sörnäinen Clubhouse and their visions for improving the employment of mental health rehabilitators
Virkki, Taina (2016)
Virkki, Taina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712237
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712237
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toinen päämäärä oli löytää keinoja mielenterveyskuntoutujien työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi ja toinen tutkia kuntoutujien työkokemuksia ja sairastumisen vaikutuksia heidän työelämäänsä. Tämä tehtiin haastattelemalla Sörnäisten Klubitalon jäseniä. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää uutta tietoa mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksista työelämään heidän sairaudestaan huolimatta.
Empiirinen tieto hankittiin puoli-strukturoiduilla teemahaastatteluilla, joissa haastateltavat saivat vapaasti kertoa työkokemuksistaan sekä tuoda esiin ehdotuksiaan mielenterveyskuntoutujien työllisyystilanteen parantamiseksi. Kohderyhmänä oli 10 mielenterveyskuntoutujaa, jotka ovat Sörnäisten Klubitalon jäseniä. Haastatteluun osallistumiskriteerinä oli diagnosoitu mielenterveyden häiriö tai sairaus, joka on vaikuttanut haastatellun työkykyyn. Data analysoitiin sisällönanalyysillä muodostaen erilaisia kategorioita alemmista ylempiin luokkiin. Tällä pyrittiin ymmärtämään tuloksia ja tuottamaan johtopäätöksiä.
Työllä todettiin olevan parantava ja kuntouttava merkitys mielenterveysongelmista kärsivän elämässä. Haastateltavat tekivät monia ehdotuksia mielenterveyskuntoutujien työmahdollisuuksien lisäämiseksi. Ne vaihtelivat hienojakoisemmista asenneasioista käytännön järjestelyihin yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa että Suomessa on paljon tehtävää, jotta kaikki halukkaat ja kykenevät mielenterveyskuntoutujat saisivat tehdä työtä.Tätä työtä olisi tehtävä monella tasolla aina asenteista työmarkkinatilanteen uudistamiseen. Lisätutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi työnantajien mahdollisuuksien kartoittaminen osa-aikatyön tarjoamiseen. Myös Sörnäisten Klubitalon työntekijät olivat kiinnostuneita kuulemaan jäsenten haastattelujen johtopäätökset jotta voisivat kehittää palveluitaan edelleen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan myös käyttää mielenterveyskuntoutujien osallistamisessa työmarkkinoille.
Empiirinen tieto hankittiin puoli-strukturoiduilla teemahaastatteluilla, joissa haastateltavat saivat vapaasti kertoa työkokemuksistaan sekä tuoda esiin ehdotuksiaan mielenterveyskuntoutujien työllisyystilanteen parantamiseksi. Kohderyhmänä oli 10 mielenterveyskuntoutujaa, jotka ovat Sörnäisten Klubitalon jäseniä. Haastatteluun osallistumiskriteerinä oli diagnosoitu mielenterveyden häiriö tai sairaus, joka on vaikuttanut haastatellun työkykyyn. Data analysoitiin sisällönanalyysillä muodostaen erilaisia kategorioita alemmista ylempiin luokkiin. Tällä pyrittiin ymmärtämään tuloksia ja tuottamaan johtopäätöksiä.
Työllä todettiin olevan parantava ja kuntouttava merkitys mielenterveysongelmista kärsivän elämässä. Haastateltavat tekivät monia ehdotuksia mielenterveyskuntoutujien työmahdollisuuksien lisäämiseksi. Ne vaihtelivat hienojakoisemmista asenneasioista käytännön järjestelyihin yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa että Suomessa on paljon tehtävää, jotta kaikki halukkaat ja kykenevät mielenterveyskuntoutujat saisivat tehdä työtä.Tätä työtä olisi tehtävä monella tasolla aina asenteista työmarkkinatilanteen uudistamiseen. Lisätutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi työnantajien mahdollisuuksien kartoittaminen osa-aikatyön tarjoamiseen. Myös Sörnäisten Klubitalon työntekijät olivat kiinnostuneita kuulemaan jäsenten haastattelujen johtopäätökset jotta voisivat kehittää palveluitaan edelleen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan myös käyttää mielenterveyskuntoutujien osallistamisessa työmarkkinoille.