Lean jatkuvan kehittämisen ideataulu Herttoniemen päiväkirurgiseen yksikköön - Ideasta käytäntöön
Rapo, Jonna (2016)
Rapo, Jonna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111334
Tiivistelmä
Lean jatkuvan kehittämisen ideataulu Herttoniemen päiväkirurgiseen yksikköön - Ideasta käytäntöön
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden keinoja kehittää hoitotyötä ennen Lean ideataulun käyttöönottoa ja selvittää onko ideataulu toimiva tapa kehittää hoitotyötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Herttoniemen päiväkirurgisen yksikön hoitotyötä potilaan parhaaksi Lean ideataulun avulla. Työntekijät voivat laittoivat kehittämisideoita ideatauluun, josta valittiin toteutettava idea. Sovittu työryhmä kehitti yhdessä muiden työntekijöiden kanssa idean toimivaksi malliksi, jota lopuksi kokeiltiin käytännössä ja otettiin uudeksi käytännöksi.
Lean ideataulun avulla voidaan tarkentaa hoitotyön prosesseja käytännön työtä tekevien ihmisten avulla. Lean ideataulu on työkalu saada työntekijät kehittämään prosesseja sujuvimmiksi. Hoitotyön kehittämisen perustana on mahdollistaa potilaalle paras mahdollinen hoito. Leikkaussalitoiminnassa on tärkeää yksinkertaistaa prosesseja ja tehostaa virkaaikaista toimintaa, mikä edistää hoidon oikeaaikaisuutta ja turvallisuutta sekä korostaa päiväkirurgiaan panostamisen tärkeyttä.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena käyttäen tutkimusmenetelminä haastattelua ja havainnointia. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna, johon osallistui neljä hoitajaa päiväkirurgiselta- sekä leikkausosastolta. Loppuhaastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui kaksi hoitajaa päiväkirurgiselta osastolta ja kolme leikkausosastolta. Loppuhaastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui kaksi hoitajaa päiväkirurgiselta osastolta ja kolme leikkausosastolta. Havainnointi toteutettiin käyttäen osallistuvaa havainnointia koko projektin ajan sekä kahden aivoriihen ja pilotoinnin aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Lean ideatauluun laitettiin aivoriihestä syntyneet ideat. Näistä ideoista toteutettiin äänestys, jonka avulla tehtiin päätös siitä mitä ideoista haluttiin ensimmäisenä kehittää. Eniten ääniä sai tiedonkulku, raportointi ja tietosuoja. Työryhmä teki kehityssuunnitelman hyödyntämällä toisen aivoriihen avulla syntyneitä tarkempia kehitysideoita. Tiedonkulkua selkeytettiin tilanteissa, joissa leikkaus on peruuntunut tai siirretty. Raportointiohjeet tehtiin yksikköön, tietosuojan, hiljaisen raportoinnin ja ISBAR:n pohjautuvan raportointimallin käytöstä. Raportointia pyrittiin selkeyttämään sekä jäsentämään ISBAR:n perustuvan raporttimallin avulla potilaan tullessa saliin ja heräämöön. Potilaan siirtyessä takaisin päiväkirurgiselle osastolle pyrittiin siirtymään hiljaiseen raportointiin. Tietosuojaa parannettiin huomioimalla äänenvoimakkuutta, tehostamalla sermien käyttöä ja mahdollisuuksien mukaan sijoittamalla potilaat heräämössä kauaksi toisistaan. Raportointi potilaasta tapahtuu leikkaussalissa aina kun mahdollista.
Tulosten perusteella Lean ideataulu koettiin olevan hyödyllinen työnkehittämisessä, ja sen avulla kaikkien osallistujien mielipiteet on mahdollista ottaa huomioon. Ideataulu koettiin olevan hyödyllinen apuväline parantamaan yhteistyötä ja kehittämään toimintaa ison yksikön tai useamman osaston välillä. Työntekijät pitivät hyvin tärkeänä yhteisen ajan löytymistä, jotta pystytään yhdessä keskustelemaan ja vaihtamaan mielipiteitä, sekä päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Opinnäytetyö ja Lean ideataulu on hyödynnettävissä myös muissa yksiköissä. Kehittämistyönä syntynyttä raportointiohjetta ja ISBAR:n pohjautuvaa raportointimallia voidaan soveltaa myös muihin yksiköihin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden keinoja kehittää hoitotyötä ennen Lean ideataulun käyttöönottoa ja selvittää onko ideataulu toimiva tapa kehittää hoitotyötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Herttoniemen päiväkirurgisen yksikön hoitotyötä potilaan parhaaksi Lean ideataulun avulla. Työntekijät voivat laittoivat kehittämisideoita ideatauluun, josta valittiin toteutettava idea. Sovittu työryhmä kehitti yhdessä muiden työntekijöiden kanssa idean toimivaksi malliksi, jota lopuksi kokeiltiin käytännössä ja otettiin uudeksi käytännöksi.
Lean ideataulun avulla voidaan tarkentaa hoitotyön prosesseja käytännön työtä tekevien ihmisten avulla. Lean ideataulu on työkalu saada työntekijät kehittämään prosesseja sujuvimmiksi. Hoitotyön kehittämisen perustana on mahdollistaa potilaalle paras mahdollinen hoito. Leikkaussalitoiminnassa on tärkeää yksinkertaistaa prosesseja ja tehostaa virkaaikaista toimintaa, mikä edistää hoidon oikeaaikaisuutta ja turvallisuutta sekä korostaa päiväkirurgiaan panostamisen tärkeyttä.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena käyttäen tutkimusmenetelminä haastattelua ja havainnointia. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna, johon osallistui neljä hoitajaa päiväkirurgiselta- sekä leikkausosastolta. Loppuhaastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui kaksi hoitajaa päiväkirurgiselta osastolta ja kolme leikkausosastolta. Loppuhaastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui kaksi hoitajaa päiväkirurgiselta osastolta ja kolme leikkausosastolta. Havainnointi toteutettiin käyttäen osallistuvaa havainnointia koko projektin ajan sekä kahden aivoriihen ja pilotoinnin aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Lean ideatauluun laitettiin aivoriihestä syntyneet ideat. Näistä ideoista toteutettiin äänestys, jonka avulla tehtiin päätös siitä mitä ideoista haluttiin ensimmäisenä kehittää. Eniten ääniä sai tiedonkulku, raportointi ja tietosuoja. Työryhmä teki kehityssuunnitelman hyödyntämällä toisen aivoriihen avulla syntyneitä tarkempia kehitysideoita. Tiedonkulkua selkeytettiin tilanteissa, joissa leikkaus on peruuntunut tai siirretty. Raportointiohjeet tehtiin yksikköön, tietosuojan, hiljaisen raportoinnin ja ISBAR:n pohjautuvan raportointimallin käytöstä. Raportointia pyrittiin selkeyttämään sekä jäsentämään ISBAR:n perustuvan raporttimallin avulla potilaan tullessa saliin ja heräämöön. Potilaan siirtyessä takaisin päiväkirurgiselle osastolle pyrittiin siirtymään hiljaiseen raportointiin. Tietosuojaa parannettiin huomioimalla äänenvoimakkuutta, tehostamalla sermien käyttöä ja mahdollisuuksien mukaan sijoittamalla potilaat heräämössä kauaksi toisistaan. Raportointi potilaasta tapahtuu leikkaussalissa aina kun mahdollista.
Tulosten perusteella Lean ideataulu koettiin olevan hyödyllinen työnkehittämisessä, ja sen avulla kaikkien osallistujien mielipiteet on mahdollista ottaa huomioon. Ideataulu koettiin olevan hyödyllinen apuväline parantamaan yhteistyötä ja kehittämään toimintaa ison yksikön tai useamman osaston välillä. Työntekijät pitivät hyvin tärkeänä yhteisen ajan löytymistä, jotta pystytään yhdessä keskustelemaan ja vaihtamaan mielipiteitä, sekä päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Opinnäytetyö ja Lean ideataulu on hyödynnettävissä myös muissa yksiköissä. Kehittämistyönä syntynyttä raportointiohjetta ja ISBAR:n pohjautuvaa raportointimallia voidaan soveltaa myös muihin yksiköihin.